Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839
Part 27
Runtukan vieressä on ovi (karsinan ovi), jolta portaat johtavat karsinaan eli pirtin lattian alla olevaan huoneeseen; tässä ei ole lattiaa, seinät ovat 2 kyynärän korkuiset tai korkeammatkin. -- Siinä säilytetään käsikiveä, huhmarta sekä kaikenlaisia talouskapineita. Pirtistä tullaan eteiseen (_sintsiin_), joka usein on pimeä, mutta myös ikkunoilla varustettu; siitä johtavat portaat tanhualle, navettapihalle, jota käytetään tallina, ja jolla on kattona osaksi sintsin, osaksi aittojen ja _sarajan_ (ylisen) lattiat, ja johon on mentävä sintsistä. Mutta sintsistä johtaa ovi porstuaan, josta portaat, _vajo_ nimeltään, vievät pihalle. Tällä vajolla on tuohikatos. Tanhualta navettaan -- mutta sinne en tahdo pysähtyä, minkä vuoksi vielä kannattanee mennä yläilmoihin. Pirtin sisä- ja ulkokaton välillä on kolmionmuotoinen (_pälkkiä_ hirsiä -- piiluta) _viilo_ (= ullakko) ja sen yläpuolella ulkokatto, joka on kalteva _kurkiaisesta räystäille_ päin. Vesikatto ulkonee noin kyynärän verran seinästä. -- Pirttien ja muiden huoneiden hirret jätetään veistämättä (pälkkimättömät)
Paitsi pirttirakennusta ja sen yhteyteen rakennettuja aittoja, sarajaa, tanhuaa, läävää y.m. ei talonpojalla ole muita rakennuksia kuin riihi ja sauna, korkeintain lisäksi joku erityinen aitta. Saunassa ovat lauteet paljon alempana kuin mitä Suomessa on tavallista, nimittäin 1 1/2 tai 2 kyynärän korkeudella lattiasta. Riihissä ei ole luuvaa, mutta niissä on joskus eteinen tai porstua.
27.
[Päiväkirjasta.]
Jäletjärvi, 28 p:nä tammikuuta 1837.
Kuusamon kirkolta 12 virstaa Kantoniemeen, 18 Heikkilään, 10 Härmilään, 15 Koutaniemeen (Koukalaan), 25 Pääjärven rannalla olevaan Oulungan suuhun, 40 Majavalahteen, 20 Heinäjärveen, 8 Jäletjärveen. Koutalan ja Oulungan suun välillä oleva ylänne, Nuoruinen, on huomattavimpia, sitäpaitsi on lähellä Oulungan suuta Kivakka sekä useita muita. Yleensä on paljo korkeita paikkoja Pääjärven ympärillä. Muuan saarista, Lupsinki, on niinikään ylänköä ja sen vuoksi melkein kokonaan kaskettu. Järven eteläpäässä asuvat kyläläiset kutsuvat pohjoispään asukkaita lappalaisiksi, vaikka nämä ovat yhtä hyviä suomalaisia kuin he itse, asuvatkin samoin j.n.e. -- Ainoastaan kaksi kylää, Kuva ja Tumtsa, jotka ovat hieman pohjaiseen Pääjärvestä, ollen samalla äärimäiset suomalaiset kylät Venäjän puolella, kenties muodostaa vähäisen poikkeuksen, koska niillä vallan vähissä määrin, tuskin ollenkaan, on maanviljelystä, ne kun elävät poronhoidolla. Näistä kylistä alkaa kotalappi, joka seikka ei kuitenkaan ole siten käsitettävä, että lappalaiset kodissaan asuisivat lähistössä.
Jo edeltä minua oli pelotettu jäletjärveläisten suhteen, heitä kun sanottiin hyvin raaistuneiksi, ja kun eivät kuten muiden kylien asukkaat, matkustele Suomessa. Muun muassa sanottiin heidän olevan varkaita kaikki tyynni, niin ettei, vaikkapa usein kyselinkin asiaa, voitu mainita ainoatakaan taloa, joka tässä suhteessa olisi tehnyt poikkeusta. Kaiken tämän johdosta minua neuvottiin sekä Majavalahdessa että Heinäjärvellä ottamaan kyyti sieltä suoraan Kierettiin, joka on suuri kylä tai kauppala Vienanmeren rannalla. Mutta kun siihenastinen runosaaliini oli niukanpuoleinen, en tahtonut kulkea yhdenkään kylän ohi, ja sitäpaitsi ajattelin, ehkäpä tässä rosvoinpesässä, tässä metsäkylässä on jotakin, kukaties sellaista, mitä ei muissa kylissä edes ole saatavissa. Toimitin siis niin että Majavalahdesta tultaisiin paria päivää myöhemmin ottamaan minut Jäletjärvestä sekä kyyditsemään edelleen Kierettiin päin; nuo kaksi päivää aioin viipyä kylässä. Tuskin olin perille tultuani ehtinyt saada vyöni irroitetuksi, kun 5 tai 6 miestä tunkeutui Kontrattakin talon pieneen pirttiin kysyen, eikö minulla ollut viinaa. Kun sitä ei saatu eikä ollutkaan, alkoi tavallinen kyseleminen siitä, mitä minä kuljin kaupitsemassa. Pian oli siihen kysymykseen täällä, kuten muuallakin, vastattu, mutta sitä vaikeampi on selvitellä näille raakalaisille, missä toimissa liikkuu. Jos heille sanoo kymmenesti asian niinkuin se on, niin he osaksi eivät ymmärrä, osaksi eivät usko sanaakaan, vaan tulevat kahta uteliaammiksi saamaan tietää. Joskus olen suoriutunut asiasta keksimällä jotakin toista, esim. että minulla on sukulaisia siellä, minne matkustan, tai kuljen oppiakseni venättä tai kuulustellakseni merimiehen paikkaa j.n.e. Mutta osaksi on vastenmielistä puhua muuta kuin totta, osaksi ei sitäkään uskota. Täällä Jäletjärvessä he olivat itsestään päässeet asiani perille. Minut muka oli lähetetty edeltä tutkimaan maan varallisuutta, jonka jälkeen Ruotsi oli tuleva sotimaan näille seuduille. Niin vähän he vielä tietävät, että luulevat Suomen olevan Ruotsin vallan alaisena, eivätkä uskoneet saman keisarin hallitsevan sekä Suomea että Venäjää. -- Talon emäntä ilmoitti minulle tämän ennen miesten tuloa ja toinen nainen sanoi: mitä tekisit, jos tulisivat tappamaan sinut? Vastasin, että siihen varmaankin tarvittaisiin kaikki kylän miehet, ja jos se sitten onnistuisi heille, olisi kyllä niitä, jotka tiedustelisivat jälkiäni. Kuitenkin ajattelin olevan parasta olla liikkumatta kylässä, ja odottaa talossa kunnes ne tulivat, joiden piti kyyditä minut Kierettiin. Olinkin koko seuraavan päivän kotona, varsinkin kun talossa, missä asuin, oli lapsia ja vanhempia henkilöitä, jotka kertoivat satuja ja lauloivat muutamia runontoisintoja Iltahämärässä tuli taas useita miehiä pirttiin ja alkoi kysellä matkaani Kierettiin. Sanoin heidän jo kuulleen kaiken moneen kertaan, ja ettei minun siis tarvinnut toistaa sitä. Silloin muuan heistä sanoi: entä jos matkustatte valmistaaksenne sotaa maalle. Näin heti, ettei hänestä helpolla voinut saada hänen vakaumustaan, jonka vuoksi olin suuttuvinani, ehkäpä todella suutuinkin, ja käskin hänen heti pitämään suunsa kiinni tuon sotansa suhteen, ellei tahtonut tulla ulosheitetyksi pirtistä. Uhkaus oli vähällä toteutua, sillä hän ei näyttänyt huolivan ensimäisestä uhkauksesta; vasta vähitellen hän kuitenkin alkoi vaieta. Sen jälkeen joku toisista miehistä kysyi, enkö tahtonut ottaa kyytiä Kierettiin tai Uuteenkylään, joka on 40 virstan päässä Jäletjärvestä eli puolitiessä. Sanoin jo tilanneeni kyydin Majavalahdesta. Mutta silloin hän poikkesi venäläisen lainopin alalle ja sanoi, että kyytiä ei saanut tilata toisesta kylästä, vaan että se täytyi ottaa siitä kylästä, missä oli. Hänkin oli uhkauksilla saatava vaikenemaan. Sanoin, etten yhdenkään sen kylän miehen kanssa tahtonut matkustaa askeltakaan, vaikka haluaisivat ilmaiseksikin kyyditä minua, jota vastoin muille antaisin vaikkapa kaksinkertaiset kyytirahat. Enpä olisikaan toisin menetellyt. Sen jälkeen he rupesivat puhumaan venättä keskenään, kuitenkin hiljaa, sillä pelkäsivät, että mahdollisesti saatoin ymmärtää. Sitten lisäksi pari miestä meni kotvaksi ulos, neuvottelemaan, kuten arvelin. Muuan naisista sanoi minulle sillä aikaa, ettei minun pitänyt pelätä, sillä heidän pirtissään he eivät rohkenisi mitään tehdä. Käskin hänen tyyntyä ja lisäsin, että vaikka koko pirtti olisi täynnä miehiä, en sittenkään pelkäisi. Mitään sen enempää ei siitä tullut. Miehet tulivat jälleen sisälle, ja minua pyydettiin, tai kysyttiin, halusinko mennä kylpemään. Saunaan en kuitenkaan sillä kerralla mennyt, sillä pidin turvallisimpana pirttiin jäämistä. Onhan kuultu useita kertomuksia tämänkaltaisista ihmisistä, että he ovat saunoissa joko kuristaneet kuoliaaksi tai tukehuttaneet useat matkustajat, joilla arveltiin olevan rahoja mukanaan. Vähää ennen kuulin kerrottavan Heinäjärvessä, miten erään karanneen sotilaan ja erään talonpojan epäiltiin 15 ruplan tähden yhdessä kuristaneen tai tukehuttaneen kuoliaaksi erään Kuusamosta kotoisin olleen vanhan ukon. Vainaja oli haudattu Heinäjärvelle. Kysyin, eikö näin epäiltävän tapauksen johdosta oltu pantu toimeen lääkärintarkastusta, ja tähän vastattiin: kukapa rohkenee saattaa heitä ilmi, sillä jos ei saataisi mitään todistuksia epäiltyä murhamiestä vastaan, täytyisi koko kylän maksaa sakkoa ja sen lisäksi kyyditä ja elättää lääkäri hänen tarkastusmatkallaan. Lainsäätäjä, joka on määrännyt yhteisen rangaistuksen koko kyläkunnalle niissä tapauksissa, jolloin murhamiestä ei saada ilmi, on epäilemättä tarkoittanut parasta, mutta myöskin kysymyksessä oleva tapaus osottaa, minne se on johtanut. Välistä näet sattuu, että sillä on vallan päinvastainen vaikutus. Myöskin kysymys maksuttoman kyyditsemisvelvollisuuden poistamisesta, mikä rahvaalla on, kun tehtävä matka koskee rahvaan asioita, vaatinee lähempää punnintaa. Sillä paitsi sitä vahinkoa, jonka se tämänlaatuisissa tapauksissa voi matkaansaada olen kuullut pääsyyksi karkulaisienkin sietämiseen mainittavan, että kukaan ei tahdo maksutta kyyditä heitä Kemiin tai Kuolaan, vaan antaa heidän kernaammin oleskella paikkakunnalla. Harvoja esimerkkejä lieneekin siitä, että yhtäkään karkulaista olisi vangittu ilman erityistä haetuttamista. Kuinka lukuisasti näitä on Tuoppajärven tienoilla rosvoinpesän turvissa, siitä toiste, mutta muuallakin kuin Tuoppajärveliä on harvoja kyliä joissa ei olisi useita karanneita sotilaita.
Majavalahdessa oli muuan talonpoika viime syksynä ottanut itselleen vaimon Heinäjärvestä. Vaimo, joka vasten kaikkien neuvoja oli ottanut tämän miehen, oli pian huomannut erehdyksensä ja eli nyt puolta vuotta myöhemmin tosin yhdessä hänen kanssaan, mutta ei parhaissa väleissä. Puhuttiin, että hän aikoi hylätä miehensä ja matkustaa takaisin kotia. Kysyttyäni, voisiko se käydä päinsä, vastattiin: "miksikä ei, sillä eihän mies ole tehnyt häntä sen huonommaksi, varsinkaan kun hän ei edes ole viime aikoina käyttänyt samaa vuodetta miehensä kanssa". Lisäksi vielä sanottiin, että vaimo vielä kyllä voi saada paremman miehen, kun hänellä oli edullinen ulkonäkö, ja kun hän ei vielä ollut tullut siunattuun tilaan.
Erään Heinäjärven talon vanha emäntä oli kotoisin Kargopolista eikä vielä osannut puhua karjalan kieltä, vaikka hän oli ollut 7-8 vuotta täällä ja seurustellut suomalaisten kanssa. Tosin hän ymmärsi kaikki tai ainakin sanoi ymmärtävänsä. Hän oli karannut miehensä luota, niin sanottiin, oli päässyt ensin Skiitan nunnien moskajoukkoon, mutta luultavasti taas ruvennut kaipaamaan avioliittoa ja siten tarttunut tänne.
Samassa Heinäjärven kylässä, joka muuten oli hyvin köyhä, eli muuan leski ja hänen kaksi lastansa kurjimmassa tilassa, missä ihmisen voi kuvitella elävän. Hän kysyi minulta osasinko ennustaa kädestä; kysyttyäni mitä asiata hän tahtoi saada selville, hän vastasi haluavansa edeltäkäsin tietää, oliko hän ennen kevättä kuoleva nälkään. Hän asui omassa pirtissään, jossa ei ollut ainoatakaan huonekalua, sillä kaikki hän oli kantanut kylään saadakseen ruokaa. Nyt hän joka aamu ja ilta kävi 7-8 taloa, kiertäen talosta taloon, ja kerjäsi Jumalan sanaan. Olin monasti saapuvilla, kun hänelle annettiin jotakin, milloin poikkileikatuita, jyvättömiä tai hallan panemia tähkäpäitä, milloin tähkäjauhoja, milloin pettu- tai olkijauhoja. Poltto- ja pärepuutkin hänen täytyi kerjätä. Lapsilla ei ollut paitaa eikä muita vaatteita, minkä vuoksi he aina loikoivat uunilla, kun minä olin siellä. Kysyin, miksi hän ei mennyt lastensa kanssa kerjäämään parempiin kyliin, ja hän vastasi, ettei voinut viedä alastomia lapsia ulos talvipakkaseen. Hän kertoi muuten olevansa syntyisin Kuusamosta, mutta oli jo nelivuotisena tullut tänne ja kastettu toiseen uskoon. Hänen isänsä oli ollut se mies, joka sanottiin pari vuotta sitten 15 ruplan tautta kuristetun kuoliaaksi tai tukehdutetun saunaan.
28.
[Päiväkirjasta.]
Jäletjärvi, 29 p:nä tammikuuta 1837.
Tansseja sanotaan _kisoiksi, kisasiksi_; niitä on monenlaisia ja ne ovat yleisesti käytännössä. Paitsi sitä, että _yökesrät_ tavallisesti päättyvät kisoihin, nuoriso kokoontuu melkein joka sunnuntaina paastojen välillä tanssimaan. Ensimäinen ja suurin huoli on siinä, mistä saadaan tätä varten huone (kisapirtti), sillä kisoja pidetään syntisinä, minkä vuoksi vanhat ihmiset, joiden vallassa huoneen myöntäminen tavallisesti on, eivät aina tahdo niihin suostua. Jos sitten pirtti on saatu, muodostetaan piiri sitä lukuunottamatta, onko tanssivissa kumpaakin sukupuolta yhtä monta. Joku joukosta ottaa kintaan ja viskaa sillä jotakuta, poika tyttöä ja päinvastoin. Sen, jota kintaalla on heitetty, tulee nyt ruveta ympäri piiriä ajamaan takaa viskaajaa. Juostuaan milloin myötä-, milloin vastapäivää, ilman järjestystä, tehdään usein kokokäännös, j.n.e.; pääasia on, että takaa-ajaja ei pääse kintaalla lyömään; mutta jos tämä ennemmin tai myöhemmin tapahtuu, niin se, joka saavutettiin, liittyy piiriin, ja äskeinen takaa-ajaja viskaa kintaalla jotakuta piirijonossa kulkevaa, jolloin tätä vuorostaan kehään jäänyt rupee takaa-ajamaan. Tätä tanssia sanotaan _kintahisiksi, kintahisilla olemiseksi_, ja se alkaa usein muiden kisojen sarjan.
Toinen leikki on _naitantakisa_, jota myös välistä sanotaan _ventsakisaksi tai naittajaisiksi, naittajaisilla olemiseksi myös paikkasilla olemiseksi tai paikkakisaksi_. Nämä jälkimäiset leikin nimitykset johtuvat siitä, että siinä aina täytyy olla kaulahuivi (paikka). Kokoonnutaan parittain ja muodostetaan piiri. Naiset pyytävät kavaljeerejään tanssiin tavallisesti siten, että yksi heistä johtaa toiset yksitellen kunkin valitun luo. Johtaja-nainen ja johdettava tarttuvat toistensa käteen ja kumartavat molemmat syvään sen edessä, jota tanssimaan pyydetään. Kumarrus toistetaan moneen kertaan, ja kumarruksien välillä kumarteleva pari aina astuu 2-3 askelta taaksepäin, taas tämän välimatkan päästä palatakseen kavaljeerin eteen kumartamaan. -- Kun täten yksi on tanssiin pyydetty, johtaja-nainen samoin jonkun toisen kanssa astuu toisen kavaljeerin eteen, ja näin jatketaan, kunnes tarpeellinen lukumäärä pareja on saatu. Toinen tanssiin-pyytämistapa on se, että kaikki naiset tarttuvat toistensa käsiin ja astuvat näin miesten eteen, jotka tavallisesti istuvat rivissä toistensa vieressä penkillä, ja pyytävät kukin sitä, jonka eteen kohtalo hänet täten vie. Sittenkuin tanssiin-pyytäminen on tapahtunut joko jollakin äsken mainitulla tavalla, tai myöskin ilman erityisiä menoja, mikä sekin on tavallista, muodostetaan piiri, johon kukin pari liittyy siten, että mies ojentaa naiselle oikean kätensä. Sitten yksi pari astuu kehään, mies pitää kiinni huivin toisesta päästä ja nainen toisesta. Täten edellinen seisoo liikkumattomana samassa paikassa ja nainen kulkee kerran hänen ympärinsä ja kumartaa sitten syvään hänen edessään. Sitten hän kerran tekee kierroksen piirissä ja kumartaa jonkun ympäröivässä piirissä olevan edessä, kiertää taas kerran kehän sisällä, kumartaa seuraavalle, ja niin edespäin pitkin koko piiriä, sekä naisten että miesten edessä. Viimeiseksi hän taas kumartaa omalle kavaljeerilleen, ja sitten kumpikin yhtyy piirikulkuun, jonka jälkeen myötäpäivään päin lähin pari lähtee kiertämään samalla tavalla, sitten kaikki muut parit järjestänsä loppuun asti. Nyt taas ensimäinen pari lähtee, mies viskaa huivin johonkuhun kehäpiirissä olevaan, ja nainen ottaa sen pois, antaen sen takaisin miehelle. Tämä viskaa sen sitten taas johonkuhun toiseen, ja nainen tuo sen takaisin hänelle, lopuksi syvästi kumartaen hänen edessään, jonka jälkeen hän panee sen naisen olalle. Mutta nyt on naisen vuoro olla huivista välittämättä, hän näet viskaa sen milloin yhteen, milloin taas toiseen, mistä miehen vuorostaan tulee ottaa se pois ja aina panna naisen olalle. Lopuksi mies pyytää häntä tai jos tahtoo olla oikein kohtelias, kumartaa hieman ja pyytää, laskien huivin hänen olalleen, häntä antamaan sen jollekin toiselle parille. Sitten nainen antaa sen pois ja yhtyy kavaljeerinsa kanssa taas piiriin. Kaikkien parien tulee vuoroonsa tehdä samoin. Kun se on tapahtunut, on vielä jäljellä pyörähdystanssi, joka toimitetaan siten, että yksi pari erällänsä menee sisälle piiriin, mies tarttuu oikealla kädellään naisen oikeaan käsivarteen, pyörähyttää häntä kerran, päästää hänet sitten irti ja tarttuu sitten vasemmalla kädellään jonkun piirissä olevan vasempaan käsivarteen, pyörähytellen häntäkin, sitten taas omaa naistaan, joka koko ajan seisoo piirin sisällä, sitten seuraavan piirissä olevan j.n.e. Kun tämäkin on loppuun suoritettu, on tämä tanssi päättynyt.
_Tsinkka_ on nimeltään tanssi, johon kukin nainen pyytää miehen mainitulla tavalla, ja parit asettuvat kuin tavalliseen neljäiseen eli katrilliin. Vastaisten puolten parit astuvat nyt toisiaan vastaan, niin että miehet hylkäävät naisensa ja juoksevat toistensa ohi, pyörähtävät sitten toiselle puolelle jääneen naisen ympäri, jolloin naisetkin rupeavat vallan samalla tavalla juoksemaan, kukin muodostaen lattialle suuren 8:nmerkin muotoisen kuvion. Kun kahden puolen parit näin kahteen kertaan ovat juosseet, he taas pysähtyvät paikoilleen ja päästävät sivulla olevat vastakkaisparit lattialle toistensa ohi samoin pujoittelemaan. Näidenkin tanssittua kuten juuri on selitetty, alkavat miehet juosta piirissä myötäpäivään, ja naiset vastapäivään, ja miehet tarttuvat ensin oikealla käsivarrella omaan naiseensa, sitä seuraavaan vasemmalla käsivarrella, ja näin eteenpäin vuoroitellem. Kun kukin taas on saanut oman naisensa, alkaa vastahyppely uudestaan, j.n.e.
_Kävelykisaksi_ sanotaan hidasta tanssia, jossa parit ensin seisovat perätysten oven seuduissa. Etumainen pari astuu ensin esiin ja sitten järjestänsä muut parit huoneen toiseen päähän, kääntyvät siitä kummallekin puolelle ja kulkevat takaisin etenevien parien sivuitse. Näin syntyy 4 liikkeellä olevaa jonoa, kaksi keskeä kulkevaa, jotka astuvat eteenpäin, ja kaksi sivulla kulkevaa, jotka astuvat takaisinpäin [s.o. oveen päin], mutta liikkuen niin yhtämittaisesti, ettei näe mitään keskeytystä, sillä samassa kun pari on saapunut lähtöpaikkaan, toinen tarttuu toisen käteen ja kulkee eteenpäin.
_Juoksentakisa_ on hieman edellisen kaltainen, mutta eroaa siitä siinä, että juosten kuljetaan eteenpäin, ja ensin miehet juoksevat toisessa, naiset toisessa jonossa, sitten he kääntyvät jäljessä juoksevain ulkopuolitse ja sitten taas perässä tulevien ulkopuolitse, minkä jälkeen lopuksi taas joudutaan juoksemaan keskimäisissä riveissä, vaikka vastakkaiseen suuntaan kuin alussa.
_Käsivetelys_ on yksinkertaisempi ja tapahtuu siten, että nainen ja mies pitävät -- -- --
_Rämsy_ y.m. ovat toisia tansseja.
Tavallisesti leikitään _korolia_ viimeiseksi; siinä leikkijät istuvat piirissä; yksi panee kätensä alimmaksi, muut sitten järjestänsä hänen kätensä päälle, alimmat kädet siirtyvät vuoroonsa muiden päälle, ja tätä jatketaan 14 kertaa. Se, jonka käsi 14:nnellä kerralla jää ylimäiseksi, on koroli (kuningas), ja hän määrää, mitä muiden on tekeminen. Tälläisiä hänen säätämiään tehtäviä on, että tulee; syleillä jotakuta henkilöä, kumartaa jonkun edessä j.n.e.
Tanssin ohella muuten lauletaan; vilkkaampien tanssien ohella, joissa juostaan, ovat laulujen sanat venäjänmongerrusta, hitaammissa sekä venättä että suomea (karjalaa); Joskus, kun kaikki ovat hoilottaneet tai laulaneet äänensä käheäksi, ennenkuin jalat vielä ovat tarpeeksi väsyneet, tanssitaan vallan ilman laulua tai soittoa.
25.
[Päiväkirjasta.]
Kieretti, 1 p:nä helmikuuta 1837.
_Pallokisa_: suurta nahkapalloa potkitaan; se, joka saa potkituksi rajan yli, voittaa.
_Kaposilla_. [Tästä muistiinpanon loppuun kirjoitettu suomeksi, paitsi mitä seur. alimuistutuksessa erotetaan.] Seiväs maassa, kapoja sidottu juurelle. Yksi vartiona. Potkia pitää varkaita. Jos ken pääsee ilman potkutta lähelle, hän on kapojen herra; ja uusia varkaita.
_Kiippisillä_ -- -- --
Räähkä ajetusta parrasta, leikkaamattomista hivuksista, aivan tyyni päälaki keritty Pääjärvellä, Kieretissä; tupakasta; jos toisesta kerrasta jäänyttä keitosta syö; jos veren eläviltä ruoaksi tekee tahi toisen tehdä antaa; jos maksan ja sisälmykset ottaa j.n.e. Karjaa teurastettaessa ei verta oteta talteen, se kun pidetään saastaisena. Lihakin on tarkoin pestävä puhtaaksi ja liotettava avannossa.
_Jaara_, peurannahkainen päällyssaapas; _pääkkö_, puolisukka (syylinkä, nenänen), peuran päänahkaa. [Tämä kappale ja edellisen kaksi viimeistä lausetta, jotka on edellä olevien kisankuvausten seasta tähän sovitettu, on alkuaan ruotsiksi kirjoitettu.]
_Nuotio_. Sen piusta kaksi honkaa, miten väkeä. Päällitystin. Päällimäinen koholla pietään vivulla kummastai päästä, sillä tavalla, että nalkki lyöään kumpaan päähän ja sihen vipuvitja kiinnitetään. Lumi luoaan kun seinä makaajia vasten toisella puolella.
Kattilat matkoissa heinätielläki.
Tyttäret usein karkaavat miehillä [= miehille, s.o. miehelään]. -- Vanhempia pidetään usein pahasti lapsiltansa -- Lapsia vähin koista autetaan -- Veli veljensä naista pitää sekaluutta -- Huoruutta jos nainut mies naimattoman tytön kera, ei suurena räähkänä henkii[n]sä --
Kaukanako on Suomi Kajaanin paikalta?
30.
[Päiväkirjasta.]
Kieretti, 1 p:nä helmikuuta 1837.
Hänninen huomautti Huotilan äijälle, kuka minä olin; heti tuotiin esille voita, ja äijä pyysi anteeksi. -- Hänninen maksoi 30 kopeekkaa puudan kuljetuksesta Kieretistä Kuusamoon, jota matkaa on 188 virstaa; joskus saa 25:stäkin kopeekasta kuljetetuksi. -- Tämä kuljetus on vaarallista, sillä kerran oltiin Jäletjärvessä vähällä ryöstää pois kaikki. Mihkali ukko tapasi koko joukkion ja ajoi sen pakoon. -- Viinaa kysyttiin ainakin seitsemän kertaa Jäletjärvessä, vaikka usein on ryöstetty pois viina niiltä, jotka sitä ovat tuoneet. Tämän tiesin ja sanoin: eihän kuulu olevan luvallista j.n.e.