Part 2

Hewosella pitää maha olla aina täynnä. Jos Hewonen on hywäsä lihasa, annetaan wähemmin heiniä, olkia eli kauroja. Silppu lyöttää Hewosen hampaat.

Ei millään Eläimellä ole niin runsas ulos höyryäminen kuin Hewosella; sentähden pitää häntä usein _suittaman ja krawattaman_, muutoin on kaikki ruokkoaminen turha. Ei haittais jos Hewoinen joskus pestäsin wedellä ja saipualla ja uitettaisiin. Kello neljä pitäis Hewonen juotettaman, kello kuuteen suittaman, ja saaman wähä heiniä ja kauroja, kello kuusi illalla juotettaman, ja heiniä eteen, oljen runsuja alle maataxeen.

N:o 36.

Yxi hywä Silmä-salwu Hewoisille, kuin Kynsi on silmäsä, oppineelta Hewosten korjajalta koeteltu.

Ota walkiata hunajata 1 lusikallinen, walkiata wictrilliä (puolan suoloja eli silmi sokuria) ja walkiata wiinsteeniä, kummastain pääskysen munan werta -- sekoita, pyhi Hewosen silmään sulalla; mutta jos ei se olis kyllä wäkewätä, pannaan siihen lisäxi yhden werran Spanskgröönaa joka on hywin hienoxi surwottu.

Silmään taitaan myös puhaltaa _suoloja ja saltpietaria_, kynän eli oljen kautta.

N:o 37. Katzo N:o 14.

Satulasta eli Siloista, eli längeistä lyötetty Hewonen.

Piroita sokuria haawaan, kuin se wielä tuores on ja puhtaaxi pesty, niin se paranee.

Eli: polta herneitä jauhoxi yhdesä pannusa, ja surwo puhdasta suutarin pikiä: eli hartzia pulwerixi, sekoita ne, ja piroita haawaan.

Eli anna wiktrilliä sulata äkeäsä Etikasa, kasta siihen waate, ja pane se haawan päälle.

Eli. Ota limpun eli muun Rukiisen leiwän kuori, niin suuri kuin haawa on, lämmitä se hiilillä; sitten ota palo-wiinaa, wähä wiinätikkata ja walkonen kahdesta munasta, lyö maljaan ja hämmennä yhteen. Ota sitten se paistettu leiwän kuori, ja pane siihen likoamaan ja pane se niin paiseen, kupulan eli haawan päälle. Tee se 3:sti peräkanaa.

Jos paiset eli kupula ei siitä lasken eli alene niin ota 8 luodia Bolusta, 1 jumfru palowiinaa, Ehrenpriisi wettä, 4 luodia hapointa taikinata ja walkonen 3:sta munasta: Tee yxi sakia woide siitä ja woitele wamma sillä -- -- Mutta jos se lyö auki ja ajaa, niin awaa se pitkin päin, ja kylwä siihen wähä kalkkia, joka kuluttaa sen pahan pois ja tekee haawan puhtaaxi -- -- sillä wälillä walmistetaan tämä salwu:

Ota Terpetin- ja walkian liljan-öljyä, haawan kantain eli saanipuun öljyä (popoleum) kummastain 4 luodia: Silwerglittiä, blyhwittiä, Spanskgröönaa kummastain 1 luodi -- pane nämät kaikki yhteen pannuun, ja anna ne hywin kokoon sulaa, sixi kuin se tulee yhdexi salwuxi eli sakiaxi woiteexi; Ota sitten hampun rohtimia, pyhi niihin salwua ja pane haawan päälle.

N:o 38.

Rupisille ja kapisille Hewoisille.

Ota kusiais-pesä, tee siitä lipiä, ja pyhi sillä se köhnänen paikka: Sen kuiwaunna, kasta se kusella, johon Saltpietari ensin on sulattu.

Yxi hywä kapi woidet.

Ota harmaata Tulikiweä, Kruutia, kumpiain 1/2 naulaa, Laweröljyä, Eläwätä-hopiata kaxi naulaa.

Eläwähopia ynnä laweröljyn kanssa pannaan yhteen muottiin eli kruukuun ja hywin hämmennetään, että Eläwähopia kuolee -- Sitten kaataan kaikki yhteen pannuun, sulataan ja hämmennetään, että siitä tulee salwu, jolla se kapinen Hewonen wojellaan.

Mutta edeltä kättä Hewonen pestään kapi-paikoista tällä lipiällä.

Ota katajan tuhkaa, kanan paskaa ja wiktrilliä, jotain arwon jälkeen, keitä wedesä lipiäxi, anna laskeua, pese olki-wispilällä, että weri näky; wasta kuin Hewonen ulkona ilmasa kuiwaa, woitele edellä mainitulla woiteella.

Mutta semmoinen kapinen Hewonen pitää myös, ennen kuin se pestään ja woidellaan, sisälle saaman tätä werta perkaawata pulweria.

Lawer-marjoja, _Foenum graecum_, Säfwenbom, kumpiain 1/4 osa naulaa: harmaata tulikiwiä 3 luodia, walkiata aiwastus juurta 2 luodia, Suoloja kourallinen; nämät surwotaan seansa, josta annetaan Hewoselle appeisa, jotka kastellaan, ettei pulweri pois tomahtaisi. -- Tämä ulosajaa kawin paremmin, ja Hewoinen tulee sisällisesti puhdistetuxi.

N:o 39.

Parannus-kiwi Hewosten wammoille.

Ota Alunata ja Wictrilliä, kumpiain 1 naula, Spanskgröönaa 3 luodia, Salmiakkia 3 luodia; kaikki surwotaan jauhoxi: Ota sitten muotti eli klaseerattu kruuku, ja kaada tätä pulweria siihen, pane hiilistolle, ja anna se niinkauwan kiehua, alinomaisen liikuttamisen eli hämmentämisen alla, jonni se kowaxi paatuu -- -- -- Hewosen saadesa kapia, ulkonaista haawaa, hinkkaupi ja lyöttyy, pane wähä tästä kiwestä lähde weteen ja pese sillä haawa puhtaaxi 2 eli 3 kertaa päiwäsä: niin se kyllä paranee.

N:o 40.

Että estää kaikenlaista Eläinten tauteja ja kuolemata.

Ota 8 luodia _Spitsglas_ (Antimonium crudum) yhden werran Tulikiweä ja Saltpietaria, 6 luodia Siankuoleman juurta (Swindöds-rot) ja saman werran Angelikata ja Alannin juurta: nämät hienotaan ja sekoitetaan yhteen, josta aika raawaalle annetaan 2 luodia, nuorelle 1 luodi ja wasikalle 1/2 luodi, kerralle, lämmitetysä oluesa, joka pitää tapahtuman 2:desti joka toinen päiwä, jos tarwitaan, auttaa Jumalan awulla.

N:o 41.

Jos Lehmän jalat ajettuwat ja paisuwat.

Surwo Ruusun kukan lehtiä (Fläder-blad) Sian ihralla, pane waateelle ja kääri jalan ympäri -- Eli: Ota pellawan siemeniä ja Hirsgryniä, ja keitä ne Etikasa ja sido lämminnä säären ympäri.

N:o 42.

Jos Lehmä on sarwensa loukannut, särkenyt ja pois puskenut.

Ensin sarwen _tohlo eli sohlo_ pestään wiinetikalla, suolalla ja öljyllä seansa. -- -- Sitten otetaan wanhaa ihraa, terwaa ja kuusenpihkaa, sulataan ja sekoitetaan, ja pannaan haawan päälle, niin se paranee.

Eli: Ota, _nokia, suoloja_ ja wanhaa ihraa yhteen sekoitettu ja sido ympäri Tohlon.

_Ihran kalwo_ päälle sidottu, parantaa myös hywin.

N:o 43.

Jos Lehmä kusee werta.

Anna hänen juoda _kirnupiimää_, eli omaa kustansa.

N:o 44.

Jos Lehmän eli Naudan kaula eli leuwwat ajettuwat.

Pese se suolaisella wedellä, ihmisen kusella, eli parannus-kiwen-wedellä N:o 89. -- -- Ota sitten sitkiätä pikiä ja Sian ihraa, sulaa se yhteen ja woitele sillä paisunto.

Niin pian kuin luondo kappale siitä paranee, niin pitää se slahattaman eli myytämän slahtarille, sillä sama ajettuminen tulee useimmin, ja Eläin kuolee.

N:o 45.

Nautain ulko-tautiin eli wetelään.

Surwo tammen-lehtiä ja Lawermarjan kuoria hienoxi ja anna Eläimelle maidosa. Eli polta wanhoja kenkiä jauhoxi ja anna sisälle oluesa, auttaa.

Wasikkain watturiin, keitetään pietarin kukkia (kryyni-kukat, pyörtänö-ruohot, millefolium achillaea) oluesa ja annetaan juoda. -- -- Eli hienoa puna-kriitua eli walkiata-kriitua juomasa juotetaan. Kuin warahin jauhoja welliin pannaan Wasikoille, tulewat ne watta-tautiin ja kuolewat, ja kuin ne paljon juowat.

N:o 46.

Sarwi- ja sorkka-wikoin.

Sulaa pikiä ja öljyä yhteen, ja pyhi sen päälle, se on myös pakahtuneille sorkille hywä.

Katzo Sarwi wikoihin N:o 42.

N:o 47.

Työlääseen Lehmän poikimiseen.

Tunge sywältä Lehmän kurkkuun 6 eli 7 sipulaa niin hän helposti poikii ja selwiää wasikasta.

Eli: Ota Sipulin kuoria hywä osa, poleha ja saframia, keitä juomasa ja anna 2:sti eli kolmasti, auttaa Wasikan poikimiseen pian.

N:o 48. Katzo N:o 23.

Että Lehmät hywin lypsäisit.

Hakkaa rouheixi liiwerstikkua; huonet-löökin juurta ja walkiata Apeliasta, ja sekoita niitä wihkoon, se Lehmä joka niitä syö, lypsää hywin.

Eli: Ota Fänkoolin siemeniä eli ruohoja, Kuminoita, Tillin siemeniä, Liwerstikun siemeniä, Lawermarjoja, pimpinella (kangas kumina), Safrania ja Airokkaan nahkaa, yhtä paljon kumpiain: anna Lehmän juoda 8 päiwää; lypsää oiwa lailla.

N:o 49.

Marttauneille Eläimille, ja joiden maito ei ole laadullinen.

Leikkaa eläintä hännän päähän poikki puolin jotain sywään: pane haawaan 9 ohran jywää, sido punasella weran tilkulla, ja anna olla koskemata 9 wuorokautta, sitte awaa ja ota side pois.

Eli: Leikkaa häntään että werta tulee, ja hiero suoloilla, elikkä leikkaa ohran olkia silpuksi, ja hiero niillä.

N:o 50. Katzo N:o 7, 21.

Saada pois Täit ja Wäiweet, Waarnikat ja Syöpäläiset Eläimistä, Hewosista ja Porsaista.

Keitä Säwenboomia eli wähää Fläderiä, eli Sabadilla siemeniä wedesä, ja pese sillä Eläin -- -- salpaa se täinen pois muista, ettei Täit matele toisiingin.

-- -- Eli: Keitä Perttulin aikana Suo-kanerwia wedesä, että woima hywin ulos lähtee: sillä wedellä pese se täinen Eläin; niin lämminnä kuin mahdollinen on.

-- -- Eli: Ota sammuttamatointa kalkkia niin paljon kuin tarwitaan, keitä se wedesä ja pese sillä, niin täit pois tippuwat.

-- -- Eli: Ota kakkuja nauris öljystä (Rofolja) keitä ne wedesä, ja pese sillä, niin syöpäläiset wissiin katoowat.

N:o 51.

Tyrehyttää werta Eläimisä ja Ihmisisä.

Polta wanha hattu eli huoppa tuhwaxi, joka kastetaan lämpymään lin-öljyyn, ja sidotaan päälle: Eli, jotas pikemmin saat, Sian sonta lämmin eli kylmä, sido päälle.

N:o 52.

Eläinten kieli Sampaan eli Talmaskaan.

Jos Nauta ei tahdo syödä, waan ottaa heinät suuhunsa ja kohta ulos pudottaa; niin katto jos ei kieli ole werinen -- jos niin on: kaada eläin, tartu kieleen wanhalla liina riewulla, krapaa pois weihtellä kaikki Talma, kino ja weri, kuin siinä on. Kuin se on purkis, pistellään se neulalla muutamiste, ja hierotaan jälistä suoloilla.

Eli Toisin: Hakkaa ikeneitä weitten kärjellä, hiero sitten kieltä, hampaita ja ikeniä suolalla, hienoxi surwotulla harstilla (käsi tahwolla) ja noella, willasen riewun päälle pantu.

N:o 53. Katzo N:o 45.

Jos Eläin on watta- eli Ruikku-taudilla.

Anna sille _puna multaa_, jolla huoneita maalataan.

Eli: Kasta usein tulista Terästä siinä wedesä, kuin Eläimen pitää juoman; jota useimmin teräs siinä sammutetaan sitä parempi; mutta älä anna juoda muuta wettä.

Sama on myös hywä watturilla olewille Wasikoille.

N:o 54.

Eläinten Ummella ollesa ja mahan turwuttaisa.

Annetaan tuoretta jästiä (käytettä).

Eli: Keitä tuoreita hamppuja kuidun ja siemenen kanssa oluesa, johon pane sekaan 1/2 luodia surwotuita Hiiren paskoja, ja anna Eläimelle: auttaa.

N:o 55.

Kuin Lehmä on letty eli lennoxisa, suoniwedosta; eli ampu- ja lenno-taudisa.

Tämä tauti tutaan siitä: Jos luondokappale äkisti kaatuu kumoon, täristää ulos säärensä ja jäsenensä, koko ruumis wapisee, ja wälistä wahto käy suusta: Silloin otetaan wanhaa woita, etikkata ja saltpietaria, sekoitetaan yhteen, jolla selkä woidellaan, ja sisälle ihoon hiwutetaan.

Eli annetaan sisälle palowiinasa, Hjerneriä 1 jumfru, eli: Kynsilaukkaa, pirunpaskaa, kruutia ja tulikiweä.

Kuin Wasikka on letty ja wääntää päätään kaniin; niin sido hirwen suoni kaulan ympäri.

N:o 56.

Hiki-tautiin, eli kuin luultaan, Maran eli painajaisen ajawan yöllä Eläintä.

Merkki siihen on: Eläin tulee, erinomattain yöllä niin märjäxi nawetasa, että hiki tippuu karwan päistä, eli jos kädellä pyhitään, kastelee sen.

Tätä wastaan keitetään kannen alla oluesa eli sahdisa yxi ruoho Alchemilla, pääskysen pesä, tammen eli haawan lehdet ja annetaan naudan juoda. Putken juurta, suolain kanssa annetaan wiinasa.

N:o 57.

Jos perä-suoli on ulos tunkennut.

Keitä lanka wihti wanhasa oluesa, ja sido lämminnä päälle ja sowita sormilla sialleen. Tuomenmarjain mehulla woidella, saatta suolen sisälle wetäymään.

Eli keitä hongan kaarmuja ja lepän kuoria hienoxi raspatut, maidosa ja haudo sillä.

N:o 58.

Liika, kalwo, kynsi eli häiwä Eläimen Silmäsä.

Ota kewäillä mateen maxa, ripusta aurinkoon, niin siitä tippuu raswa, woitele sillä aamun ja illoin, sulgalla silmää, niin se kuluttaa häiwän. -- -- Jos tahdot panna toisen werran suoloja sekaan, niin se on sen wäkewämpi -- ongi-lieron eli matoin öljy tekee saman.

N:o 59. Katzo N:o 123, 22, 26.

Ettei paarmat, sääsket, hyteet, munkkilaiset ja kärwäiset kesällä Eläimiä puris ja imis.

Pyhi heitä yleensä Traanilla eli meren ajolla eli malilla, eli pumpun ja agurkan lehdillä, eli warsan polwen ruoholla, (persicaria), eli hienotetuilla Lawermarjoilla Traanin kanssa -- niin ne saa rauhan.

N:o 60. Katzo N:o 9.

Eläimelle, joka on märehtimätä.

Se tulee pahasta kondusta: mutta leikkaa sitä korwaan ja hiero kieltä suoloilla: eli, hiwuta kurkkulakea suolalla ja wiinetikalla; niin se saa ruoka lystin.

Jos yxi Nauta ei tahdo syödä taudin tähden, niin sekoita rukiin kliitä haliaan weteen ja anna sen syödä ja juoda.

Märet-kino toiselta Lehmältä, suuhun pantu pian wälistä auttaa.

N:o 61. Katzo N:o 23, 48.

Kuinka Lypsy-lehmät pitää oikein holhottaman.

Ne pitää usein päiwäsä ruokittaman -- ja juotettaman -- Wesi lisää maitoa -- sen kirkaampata sen parempi. -- Jääkylmä wesi tukkii maito suonet: mutta aiwan lämmin ei ole myös hywä; kesä pensiä wesi juomaxi on paras.

Että sen paremmin maito-suonet aukenisit ja Lehmä heruisi niin keitä heinän piitä wedesä, liwerstikun juuren ja ruohon kanssa, fänkoolia, anixia, kuminoita, surwotuita lawermarjoja, pimpinella, kyrweliä, polttiaisia, nauriin naattoja, kaalin-lehtiä, ja muita maitoa kartuttawia yrttejä ja sekoita samaan juomaan, tämä wäki-mehu muutamina päiwinä, niin Lehmä heruu maidolleen.

Yxi hywin katottu Lehmä antaa Ruottisa 4 ja 5 kannua päiwäsä, Skånesa enemmän, Hollandisa 8 ja 10 kannua ja Sweitzisä 18 kannua.

Kohta jälkeen poikimisen pitää Lehmän saaman hywiä nurmia, ja että ei hän suutausi kuiwiin Heiniin, pitää hänen joka päiwä saada silppua eli haudetta heinistä ja olista; sillä kuin oljet leikataan silpuxi ja lioitetaan ja keitetään lämpymäs wedesä wähän suolan kanssa, niin se syö sen paljon terkeimmin.

Ruumenista Haudet, ei kelpaa, se tukkii suolet, ja kuiwaa Lehmän ja tukkii maito-suonet. Rukiin-oljet owat paremmat Lypsy-lehmille, kuin kauran oljet; sillä kauran oljet kuiwaawat maidon, kohottawat hampaat irralle; mutta lampaille on kauran-oljet terwelliset.

Utareet owat niinkuin lähteen silmät, jota enemmän sinne wettä juoxee, sitä enemmän se ulos laskee; sentähden pitäis Lehmä 3:sti päiwäsä lypsettämän, ettei maito ennättäis paatua utareihin. Kuin Lehmää lypsetään, niin sen pitää tapahtuman tasan, riskisti, ja hywin tyynni lypsettämän.

Karjalle pitäis aina mieli hywäxi annettaman suoloja; sillä suola pitää Lehmän hywällä karwalla ja lisää maitoa. Yxi leiwiskä Maito-lehmälle wuodesa ei ole liijaxi, kyllä se sen runsaasti maxaa. -- Taputella ja suloisella äänellä puhutella usein Lehmiä, tekee heitä iloisemmaxi ja auttaa paljon menestyxeen. --

N:o 62. Katzo N:o 47.

Mitä Lehmille on hyödyllisin antaa, poikimisen jälkeen.

Kuin Lehmä on Wasikan poikinut, anna hänelle ensi kerralla syödä rukiista leipää, suoloja, maltaita, kynsilaukkaa ja tulikiweä. Siitä tarttuwat hampaat lujemmaxi, woima wahwistetaan, maito lisäyy, ja Lehmä paranee pikemmin Härille.

N:o 63.

Että estää tauteja Lampaista.

Lammasten ei pidä talwella useimmin saada juoda kuin joka toinen päiwä; jos ne useimmin juotetaan, saawat taudin ja kuoleman.

Niitten tauteja estetään N:o 40.

Eli: Ota karheexi jauhetuita Ohria, kuiwia Malin-knuppia, hampun-luita, surwotuita lawermarjoja ja suolaa, jotain kumpiakin ja anna Lampaille siitä, syxyllä sisälle otettua, Mikkelin ja Martin päiwän wälillä 3 ilta joka wiikko; ja älä anna heidän niin pian saada juoda sen päälle. Tämä on myös hywä wesi-tautiin, ja muihin ryhtyneihin wikoihin. Katso N:o 24.

Wielä hywä puoskaro Lampaille.

Anna niille surwotuita kataja marjoja suolan kanssa ynnä kaurain, on myös hywä.

Eli: anna heille kataja wettä wähän malin ja suolain kanssa, on myös hywä terweellinen juoma, hywästä waikutuxesta.

NB. Anna Lampaille usein kyllä suoloja ja malia nuollaxeen, niin owat ne warjeldut taudeista ja ne sairaatkin kostuwat.

N:o 64.

Lammasten umpi-tautiin.

Lampaalle annetaan 2 eli 3 lusikallista tuoresta jästiä lämpymäsä oluesa: -- -- Eli: puoli luodia hywin surwottua tulikiweä kullekkin, rieskasa.

Eli: kullekkin 1/4 osa luodia surwottua spitsglasia (Antimonium crudum) kauran jauhoen ja kusen kanssa taikinaxi sotkettu ja sisälle annettu.

Eli: Keitä koiwun lehtiä kourallisen humalain kanssa: auttaa kuin siitä kortteli juotetaan.

N:o 65. Katzo N:o 25.

Että tietä jos Lampaat owat kaikki terweet.

Keitä malia (koiruohoa) kotwan aikaa wedesä, ja kuin liemi on jähtynyt, anna siitä Lammasten juoda, se lammas joka ei tahdo juoda, pitää lahdixi, mutta muut Elo-lampaixi säästettämän.

Muutamat ottawat haawan kuorta ja keittäwät sitä 2 eli 3 tiimaa. Sitten antawat he sitä keittoa Lampaille, kuin ne on olleet 2 eli 3 päiwää sisällä.

Toiset jälle koettelewat tällä tapaa; he keittäwät haawan kuorta, malia ja lepän kuorta, ja antawat kekrinä Lammasten juoda, josta ne sairaat maahan waipuwat ja tulewat herwottomaxi, ja eiwät elä talwen yli; mutta ne terweet puhdistawat ainoastans wähä itziänsä tältä juomalta, ja kelpaawat Elo-lampaixi. -- -- Mutta muut tunnustelewat heitä, tarttuin heitä selkään ja koettewat jos nahka istuu lujasa, niin ne owat terweet; mutta jos se on kohona ja luikas, niin owat ne sairaat.

N:o 66.

Että pitää Lampaita hywäs terweydes.

Niin pian kuin ne on Karihtoinet, anna syödä suolaa ja lawermarjoja, josta ne tulewat lihawaxi, terweexi ja lypsäwät hywin. Mutta syxystä tiinexi tultua älä enää anna, ettei ne keskosia loisi.

N:o 67.

Lammasten kapiin.

Ensin willat keritään kapisesta Lampaasta, ja muista salwataan; pese sitten iho suola wedellä eli Ihmisen wedellä, josa kuumetut tiilikiwet owat kastetun 3:es osan kuiwattua. -- Katzo N:o 38.

N:o 68.

Pyörä- eli pää-tautiin Lampaille.

Pyörälle tulewat Lampaat enimmästi umpitaudista, joka autetaan wattan rikkowaisten kautta. Katzo N:o 64.

Ota Antimonium Crudum 1/4 osa luodi kutain Lammasta kohden, joka surwotaan ja sotketaan taikinaxi kauran jauhoisa, jotain Ihmisen wettä sekaan ja niin sisälle annetaan. -- Eli suonta lyödään silmäin alle eli häntään, eli leikataan korwia, ja hienottua meiramia kynällä sieramiin puhalletaan.

Jos Lammas pyörii ympäriinsä ja kaatuu, niin ota Terästä ja tulita, kasta se oluen johonka wiskaa 3 suola raesta, auttaa, sisälle annettua. Jos pää pöhettyy, paranee se, muutoin tapa pois.

Nori juohista leuwan alle ja niskaan, jota usein siirrellään, että wesi juoxee, auttaa toisinaan.

N:o 69.

Kuin Lammasten suu ja huulet on ruwilla ja kipiät.

Kuin ruostesta sataa ja Lampaat syöwät sitä ruohoa, tule niitten suu kipiäxi. Ota isoppia ja suoloja, kumpiain yhen werran, surwo, sekoita, hiwuta suuta ja huulia, lakia ja kurkkua. Wiruta sitten etikalla ja woitele wihdoin terwalla ja talilla yhteen sulattuna. Eli 1 luodi Spanskgröönaa ja 2 luodia wanhaa ihraa, yhteen sulaa.

N:o 70.

Sappi-tautiin.

Sisälle annetaan ihmisen kusta -- -- Tahi: kuoleman kouran (Samakon-hiiren porras) ruohoa, poltettua jauhoixi tammen jäkälätä ja lepän lehtiä kuiwatuita uunisa, ja sitten pulwerixi surwottu, sekoitettu noella ja suolalla, annetaan hywällä hyödytyxellä Lampaille sappitautiin.

N:o 71.

Lammasten haawoin, Sudelta, Koiralta, Sialta eli muulta Pedolta.

Keitä nuoren pihlajan kuoria oluesa, jolla haawa pestään. Eli wanhaa härskiä woita sulata kusen kanssa haawaan ja päälle sido. Eli woitele katajan öljyllä -- parantaa.

N:o 72.

Että estää Sikain tautia.

Ota joka Sialle 1/2 qwintiiniä aiwastus-juurta (Prustrot), 1 qwintiini lawermarjoja, 1/2 qwintiiniä tulikiweä ja saman werran krassin siemeniä, ja myös saman werta Saxan saipuata (Wenedisk Twål), tämä surwotaan ja hienotetaan ja sisälle annetaan maidon kanssa -- -- on kaikille Sioille hywä paihti tiineille. --

Eli toisin:

Ota tulikiweä, lawermarjoja ja alunata, yhtä werran kumpiain, ja jotain nokia takoista, (totoista), pane pussiin heidän jokapäiwäiseen juomaansa, kaxi kertaa wuodesa uudistettu, warjelee heitä taudista.

N:o 73.

Jos Siat taudista paljon kuolewat.

Awaa suoni kärsään hammasten päälle, Hewosten suoni raudalla. Tämä suoni ei näy, mutta sywälle pistäin, tulee weri ulos ja Sika paranee.

Orsteen Sikain ruokaan warjelee heitä.

Eli: Ota juoxutettu maito, Lehmän eli härjän lokaa, ja wähä aiwastus juurta, sekoita, ja kaada Sian kurkkuun.

Eli: Ota liwerstikkua, aalannin juurta ja ämmän kengän eli karraborrin juuria (stora karborre rötter) pane sitä Sian purtiloon jokapäiwäiseen juomaan, sekä ennen että jälkeen taudin -- sanoo _Colerus_.

Eli: Jos Siat syöwät kraapuja, niin tulewat ne terweexi, kaikenlaisisa taudeisa. -- -- Eli: kaada lipiä poroa Sian purtiloon ja puhdasta wettä päälle ja anna heidän juoda kerran eli kahdesti.

Eli: Ota laingin werta kruutia, jotain saxan soopaa ja enemmän lawermarjoja, keitä ne kusesa suuresa kruukusa:

Anna Sioille joka aamu lusikallinen heidän juomansa sekaan, niin potiwaiset paranewat ja sairaat, terweet ei tule tauteihin.

N:o 74. Katzo N:o 6.

Kryyni-Sioille.

Kaaputa wähä Tulikiweä ja Alunata, astiaan; pane siihen tygö Säfwenbomin warsia, keitä, ja kaada Sika-purtiloon juoman sekaan, tee se 4 eli 5 kertaan.

Eli anna heille Soopan wahtua juoda ja hämmennä tammisella kekäleellä heidän ruokaansa, ennen kuin se syödä annetaan.

N:o 75.

Kanain kieli sampaan. (Pippen på Höns.)

Walkia kalwo kaswaa Kanain kielen nenään, se wedetään pois kynnellä, ja kieli kynsilaukan mehulla ja tuhgalla hierotaan. -- -- -- Sitten sulalla pistetään molempiin sieramiin, josta Kana pääse hengittämään. Anna sitte hänelle wähä woita, surwotun pippurin kanssa syödä, ja woitele nokka kynsilaukka wedellä, eli wedellä josa rusennettu kynsilaukka on lijonnut.

N:o 76. Katzo N:o 61.

Eläimiä ruokkia Silpulla.

Kuin Eläinten kontua on wähä, niin tehdään Lehmille tällainen sirppu: Ota silputuita olkia, ja sekoita kaikenlaisia ruumenia siihen ja anna seisoa liosa. Kuins siitä tahdot antaa Lehmälle, niin sekoita siihen mäskiä (rapaa) kliitä ja jauho höystö wettä, ja anna haloisna eteen syötää. -- -- Sillä säästetään heiniä, ja Lehmät lypsäwät paremmin. Talwella annetaan Lehmälle 2 ämpäriä -- kesällä illalla yxi kotia tullesa; niin se kutzumata tulee kotia ja lypsää kahta wertaa enemmän.

N:o 77. Katzo N:o 7.

Wasikoista waarinotettawa.

Wasikat ei pidä ikäin sowitettamaan Lammasten eli Sikain kanssa yhdesä seisomaan; sillä siitä he saawat taudin, täitä, ja ryytywät eikä menesty.

N:o 78.

Että tietää, jos Lehmä on tiines eli Wasikoisa.

Kuin se on nykyisin lypsetty, päästä pisar maitoa kylmään weteen. Jos se ulos hajoa, niin on Lehmä Wasikan kanssa; mutta jos maito tippu pysyy koosa, niin ei se ole tiines.

N:o 79.

Sikoja elättä yli talwen.

Lepän lehtiä kootaan ja kuiwataan warjosa, keitetään ja taikka yxin eli kliin kanssa sekoitetaan, ja annetaan näille Irujamille, jotka siitä hywin menestywät; hywäxi säästöxi jauholaarisa -- lepän lehdillä on elättäwä woima ja takistuwat keittäessä kuin liima, sormiin tarttujen. Petut eli petäjän kuoret, kuiwatut ja surwotut, samoin wehka on hywin elättäwä Sikain ruoka, kuin ne jauhotaan ja rankkiin sekoitetaan, nauriin nattain kanssa. Sika järsii mäntyisiä eli petäjä puita talwella.

N:o 80.

Pihlajan hyödytyxestä Eläimille.

Pihlajan marjoja syö Kanat mielellään.

Pihlaja kuorten, lehtien ja warpujen wesi, silputtuin olkein kanssa, on Hewosille ja Lehmille hywä ruoka, josta he pian lihowat.

N:o 81. Katzo N:o 35.

Hewoisia helposti ruokkia yli Talwen.

Jos tynneri kauran karheita jauhoja sekoitetaan karhiaxi jauhettujen Ruis jauhoen kanssa, leiwotaan siitä 480 kyrsää eli leipää, josta annetaan päiwäsä hewoselle, jotka räkkää 24 päiwää, kuin muutoin sen ajan sisällä menis kuin Hewoselle päiwäs annetaan 1 tuoppi kauroja 6 tynneriä 24 kappaa. -- Ja ettei perhe taida petosta tehdä sekoitetaan taikinaan suoloja ja trankkia.

Kuiwata kuusen hakoja ja jauhaa jauhoxi ja sillä syöttää -- pitää Hewosen hengisä ja lihottaa.

Polttiaisen siemenet kootut, ja kourallinen päiwäsä annettu, on Hewosen terweydexi ja menestyxexi.

Haawan lehdet riipoitut ja Hewoisille syötetyt owat aiwan terweelliset ja syödä hywän makuiset. Yxi tynneri haawan lehtiä, on 3 leiwiskän nurmen weronen.

N:o 82.

Parantaa Willi-koiria, ja warjella siitä.

Otetaan woita ja siihen sotketaan kuminoita niin sakiaxi kuin ikään taitaan, ja annetaan Koiralle syödä -- -- auttaa -- -- ja on koettu.

N:o 83.

Hewoisten pää-tautiin. Katzo N:o 2, 3.

Anna syödä hampun siemeniä, kuusen hakojen ja ohrain kanssa.

N:o 84.

Satulan lyöttämisen haawaan.

Polta herneitä jauhoxi pannusa, sekoita suutarin piin kanssa ja pane haawaan. -- Eli pese saipualla ja palowiinalla. Eli hiuta warsan polwen ruoholla (persicaria).

N:o 85.

Hewosen ähky-tautiin.