Part 1

ELÄINDEN TAUTI-KIRJA

Kirj.

CHRISTFRID GANANDER

Helsingissä ja Turussa, J. C. Frenckell ja Poika, 1829.

Eläinden Tauti-Kirja,

Josa Hewoisten, Lehmäin, Lammasten, ja muun pienen Karjan ja Rahwaan Irujamen ja Itikkain Taudit Ja Parannuxet, Lääkityxet ja Koti-Huusauxet Löytään A-B-Ceen jälkeen sowitetun Registerin johdatuxesta ja Numeroin osotuxesta Kirjahan: _Suomexi tulkitut_ Ja Monesta Kirjasta, niinkuin myös korwa kuulosta ja wälistä, omasta koettelemuxesta waarin otetut ja kootut _Christfrid Ganaderilta_ Phil. Mag.

Kolmas ylöspano.

Hewoisesa hengi miehen; Waimolla Talon pidändö.

Suomen Sananlasku.

Kelle hobbone on ojas, selle jalg peab ollema maddalamas.

AEsthon.

Suomalaiselle Lukialle.

_Eläinten Tautein ja wammoin_ oikia tunteminen ja niitten parantamiset, eli, se nykyjään Ulkomailla, _Frankriikisa, Danmarkisa, Hollandisa, Saxanmaasa ja myös Ruotzisa_ ylös otettu _Weterain_ Konsti, on tosin niin hyödyttäwä ja tarpeellinen, että ilman sitä, Talot ja maat häwiäwät, maan asujat köyhtywät ja särpymen ja muun karjan annin puutoxesta näändywät: Yxi wanha Suomalainen Sananlasku sen todistaa, joka sanoo: _Hewoisesa miehen henki; ratzusa rahan wahingo_.

Waikka nyt wahinko on nähtäwästi suuri Hewoisen, Eläimen, Raawaan, Lampaan, Karitzan, Sian, Kanan, ja, waikka se olisi Porsaan pois tullesa, ruton, loukkauxen, taudin, haawan eli muun wian kautta; Niin ei kuitengaan meidän maasa, misään asiasa olla huolimattomammat, kuin Karjan holhomisesa, Eläinten tautein tunnosa ja aikaisten lääkitysten ja parannusten hankkimisesa; niin että se on ihmet, että Hewoiset, Lehmät, Naudat ja Irujamet ja Itikat niinkään menestywät, ettei ne kuole sukupuuttoon.

Yhden Talonpojan ja maan miehen suurin äwerjäisyys seisoo siinä, että hän on rikas kaikenlaisesta Karjasta. -- Tämä on kaikille tuttu asia. Mixeis siis jokainen Isäntä ja Emäntä sois Karjansa menestywän, pysywän terwesnä ja hengisä? Onko se parempi että Eläimen taudista olla tietämätöinnä, ja antaa Rahwaansa kuolla ja turmeltua? Eikö se ole tosi: _Että jonga Lehmä lähtehessä, sen käsi alinna_. Mikä murhe, suru, mielipaha, harmi, ja, itku, on monella Talon Emännällä ja Karja-Waimolla Lehmän eli muun Eläimen näändymisesä.

Tätä ajatellesani, olen minä niinkuin maalla asuwa, maan miesten hywäxi _Suomen kielexi_ tulkinnut, ja sieltä ja täältä koonnut tämän _Eläinten Tauti-Kirjan_; erinomattain kuin Suomalaisilla ei ole tähän asti ollut muuta apua Eläinten Taudeisa, kuin mitä _juoxian Akat ja Äijät, Kuoharit, ja walehtelewaiset welhot, noidat, Taikurit, Myrrys ja Indo miehet_, owat monen pöyhistelemisen alla luuletelleet ja kehuneet tietäwänsä, ja että ynnä senkaltainen tyhmä Epäusko kansan seasta katoaisi, ja ihmiset tottuisit ja taitaisit itze hätä tilasa kotona saatawilla wälikappaleilla Eläimiään huusata ja parantaa.

Minä en lue sitä häpiäxi, waan iloxeni ja maakunnan hywäxi, jos tämä _kokous Eläinden Tautein lääkityxistä_, luulttaisiin ei minuun sopiwan. -- -- Minä wastaan ainoastansa, että ne jaloimmat suurisa ja korkeisa wiroisa olewaiset Miehet kaikista säädyistä, owat sekä ulkomaalla että meidän waldakunnasa, Eläinden taudeista kirjoittaneet ja paljon taitawasti Maan Miehille haastanehet. Eiköstä myös se _pyhä Raamattu_ meille näytä, että se hurskas _Abeli_, ne pyhät Patriarchat _Abrahami, Jakobi_, Kuningas _Dawidi_ ja monet muut Jumalan ystäwät, karja laumoja paimendaneet, niitä holhoit ja niistä rikastuit, elit ja menestyit? 1 Mos. K. 46:34. 47:3.

_Ruotzixi_, owat seuraawaiset Kirjat Eläinten ja erinomattain Hewoisten-taudeista ulos tulleet: _Sluga Gubben_, 2:dra Delen. pag. 120-134. _Kloka Gumman_, pag. 144-155. _Hushålls och Konst-Cabinettet_ 1. Del. pag. 119, 242, etc. 2:dra Delen p. 22-260, 267, 282, 351, 407. _Von Akens Hus- och Res-Apothek_, p. 291, etc. _Colerus på Swenska_ 2:dra Delen, p. 231-396. _Adelig-Öfnings_ 13:de Tom. p. 117-200. _Gårdsfogde-Instruction_ p. 29. _Nödig och nyttig Samling af approberade Läkedomar för Boskap och Creatur_, 2 Cap. p. 16-45. _Behms Häst-Book_ etc. etc. etc.

Osta siis halulla Tämä Suomalainen _Eläinden Tauti-Kirja_, älä itke ja säästä rahaasi; kyllä Hewoses ja Karjasi enämmän maxaa.

_Frantzilasta_ Pohjan Maalla sinä 20 päiw. Syys-Kuusa W. 1785.

Christfrid Gananderi. Phil. Mag. Ostrobottn.

Eläinten Tautiin ja Wammoihin lääkityxiä, parannuxia ja neuwoja.

N:o 1.

Kuin yxi Hewoinen ei tahdo menestyä; waan lamaantuu.

Anna hänelle kahmalo maltaita, sekoitettua rawan (mäskin) kanssa, herneen werta pirun paskaa hienoxi leikattua, ja älä anna hänen sen jälkeen syödä eikä juoda 6. tiimaan.

Ilman sitä kaiwa kairilla eli wäännillä reikä seinään eli seimen laitaan Hewoisen kuonon kohtaan, johon pannaan pirun-paskaa, kamfertiä ja kynsilaukkaa, Hewoisten haistaa, pane eteen 8. kulmanen napula, kuitengin ettei se rusenna sisälle pantuja kryydejä.

Eli neulo nämät kryydit pään päälle kriimuun eli päähisiin, joka on hywä matkoisa.

Pidä tallisa hakatuita kuusen hakoja; se friskaa ylös Hewoisen ja lisää sontaa.

Pane myös usein apesten sekaan kuusen hakoja, kärpän kuiwettua lihaa ja olutta; eli anna syödä wälistä haawan lehden kerppuja eli kuiwatuita haawan kuoria: nämät kaikki pitää Hewoisen pulskeana, kaunisna ja woimasa.

N:o 2.

Että warjella Hewoisia yskästä, köhästä, kurkku- ja pää-taudista.

Ota _Foenum graecum_, enemmän kuin puoli lusikkaa joka hewoista kohden, lioita wiin-ätikkasa että se seisoo sen yli, yhden yön, aamulla kallistetaan ätikka pois, ja sitten sekoitetaan _foenum graecum_ hywä puoli lusikallista maltaihin joka Hewoiselle syödä, jonga päälle ei he saa juoda ennen kello yxi. Tätä annetaan syxyllä, kuin Hewoiset sisälle otetaan. Jos sinä hawaitzet, ettei tämä ensi kerran waikuta wattan puhdistusta; niin anna jälle uudesta saman werta kolmanna päiwänä. Katzo N:o 31.

N:o 3.

Koska Hewoisella jo on kurkku- ja pää-tauti.

Ota _Malia_ (koin-ruohoa) ja _Pujoa_ puoli kuiwannutta, yhtä paljon molemmista, ja pari kahmalota _Kanan-paskaa, eli Kyhkyisen_, joka parempi olisi, ja sekoita yhteen nelikkoon, johon pannaan kuuma tiilikiwi, johon nelikkoon painetaan Hewosen turpa, ja heitetään loimi Hewosen pään yli, että se saa särpää kaiken sawun sisäänsä; kuitengin annetaan Hewoisen wälistä nostaa turpaansa ylös, ettei se läkähdy, ja että uusi kuumettu tiilikiwi muutetaan; Tätä tehdään, tiiman aika joka kerta, 3 eli 4 aamua perästyxin, ja jälistä Hewosella wähä ratustetaan; niin kino limpeisä ulos tippuu sieramista.

Toisin.

Pane kuusen hakoja ja terwaa ämpäriin, johon pannaan kuuma tiilikiwi, että höyry siitä ylösnousee, jonga ylösnostesa Hewosen pää pidetään loimen alla.

Eli: Ota Hewosen jouhia, sido ne harjaxi, ja kasta sulattuun tulikiween, sytytä se, ja pidä Hewoisen sieranten alla, loimi pään yli. --

Wielä: Ota tuoppi Ohria, keitä ne wedesä kannen alla, sixi kuin ne halkeewat, sitten ne pannaan pussiin, joka pitää oleman niin suuri, että Hewosen turpa siihen mahtuu, joka silmiä myöden siihen pistetään, että hän hywin wetää siitä höyryn sisäänsä. Kuin sitä on bruukattu kolmasti eli neljästi, niin hän pääsee kurkku taudistaan. Pussi pitäis oleman buldaanista eli nahasta.

N:o 4.

Hewoisten pernan hyppyyn. (Ståkran.)

Anna Hewoselle kouran täysi Kissan paskaa, hienoxi surwottua lämmitetysä oluesa, kuin sinä ensin olet ratustanut hänellä -- 4 eli 5 tiimaa pitää sen olla juomata.

Eli, ota, _Galanga_ 1 luodi, Kubeber 1 luodi, pitkää pippuria 1/2 luodi, Anixia 1/4 luodi, walkiata aiwastus juurta 1/2 luodi, jotka jauhoxi surwotaan ja annetaan sisälle.

N:o 5.

Että Hewoiset saisit hywät ja tiwiit kawiot.

Sekoita jotain Saxan soopaa ja tuoresta Sian-sontaa, kiehauta pannusa hiilistöllä, hiljaxeen, johon sekoitetaan tuoresta terwaa -- woitele sudilla Hewosen kawio; mutta Hewosen pitää aina seisoman Lehmän sonnasa; se on päälle-luotettawa konsti.

N:o 6.

Kryyni Sikoja parantaa.

Surwo kaxi _Tammen terhoa_ (galläppel) eli 3. hywin hienoxi Sialle, ja wähä Sian kiweä (orsten, Lapis Suillus). Nämät sekoita Taikinaxi, pähkinän suurudexi; anna Sialle, silloin ja tällöin kesä kuiwalla erinomattain -- kuins panet niitä syötettän, on tämä tarpeellinen, 14 päiwää ennen, ja kolme päiwää ennen kuin ulos otetaan.

N:o 7. Katzo N:o 50.

Täitä, waarnikaita ja wäiweitä pois ajaa Wasikoista ja Porsaista.

Tiputa ainoastansa muutama pisar tupakin öljyä silloin ja tällöin ihohon, niin ne pakenewat.

Pyhi Traanilla eli meren ajolla; eli Eläwällä hopialla, suolattomasa woisa. Pese Suo-kanerwa wedellä, joka keitetään. Tee kytkyt Tuomesta kaulaan, jota hajua wäiweet pakenewat.

N:o 8. Katzo N:o 25.

Sarwi-Raawaille, Wuohille ja Lampaille, menestyxexi.

_Ota känsiä niini puusta_, ja pane eläinten juomaan, niin estetään monta tautia. Kuins myös näet, ettei Eläin menesty ja maidosa ehtyy; niin ota tätä känsää kappale, joka surwotaan eli leikataan hienoxi, ja annetaan Eläimelle haaliasa wedesä wähän jauhojen kanssa; josta tulee hywä muutos.

Wielä, sairaalle Eläimelle.

Hakkaa pää ja pursto _Käärmeeltä_, kuiwaa sen wäli ruoto laudalla uunisa, surwo hienoxi, ja anna täysi Raawaalle 1 luodi sisälle, nuoremmalle wähempi.

N:o 9.

Lampoille ja märehtimättömille Eläimille ja Lehmille.

_Ota Ohran ja Rukiin jauhoja_ ja jauhetuita maltaita yhden werta kumpiakin; pane siihen wähä _Liwerstikkua, pirun-paskaa_, ja yxi muna, jokaista Eläintä kohden, ja wähä Terwaa: kaikki nämät sekoitetaan yhteen Sillin taikka silahkan suolaweden kanssa niin sakiaxi ettäs taidat kourallas ottaa -- anna tästä Eläimelle 2 eli 3 aamua, hywä pallo eli möhkäles.

N:o 10.

Warjellus wälikappale Lampaille Wesi-tautia ja muita tautia wasten. Katzo N:o 24, 25.

_Antimonium crudum_ 6 luodia, _Saltpietaria_ 4 luodia, Lawermarjoja 6 luodia, Tulikiweä 3 luodia, surwotaan hienoxi, ja sekoitetaan 4 kahmalon suolain kanssa, yhteen kannuun wanhaa olutta; josta sitten annetaan Lampaille kahdesti wiikosa, erinomattain aamuilla ennen kuin he saawat syödä eli juoda; ainoastansa Lusikallinen erältä, sitten kuin se on haaliaxi tehty; Lammas ei saa syödä eikä juoda 3 eli 4:jään tiimaan.

N:o 11. Katzo N:o 87, 32.

Hewoisten Umpi-tautiin.

Surwo punasta lakkaa jauhoixi, ja anna siitä Hewoiselle pensiäsä juomasa, oluesa, joka wissiin awaa.

Eli, ota wanha _Tupakki_ piippu, krassaa se hywäxi, pistä Tupakkia koppa täyteen, sytytä, woitele warsi raswalla; pistä Hewoisen perä-suoleen, jonga se polttaa ulos muutamalla henkäyxellä, ja saa sontia.

Tämä on myös hywä Hewosten ruton aikana; eli uita Hewoisia joka päiwä, niin ei ne tule loukkaus tautiin.

N:o 12.

Koska Hewoinen on ajettunut mulkuista eli reitten wälistä.

Ota uusia _tiilikiwiä_, tee ne tuli kuumaxi, pane laudalle, sowita taka säärtten wäliin; wuodata sille kuumalle kiwelle ätikkata, eli wuohen rieskaa että se höyry lyö ylös mulkkuihin, ja anna iso loimi rippua Hewosen kupeilla; Tee se 5 eli 6 päiwää, sixi kuin ajettuminen ittestään sulaa.

_Hautoa, humaloilla, malilla, pujolla ja Liwerstikulla_ juomasa keitettynä, on myös hywä sulamaan.

N:o 13.

Paiseelle eli kupulalle, Satula-wyöstä.

Jos ei se ittestään aukene, awaa se teräwällä weihtellä, ja puserra hywin ulos märkä. Ota sitten poltettua ja hienottua alunata, josta jotain pannaan haawaan; Toisna päiwänä pestään se wiinalla, josa on keitetty Agrimoniaa ja wiirakkia; sitten otetaan näkin kenkiä eli simpukan kuoria joita rannoilla löytään, jotka poltetaan ja surwotaan pulwerixi, siihen sekoitetaan hienottua wiirakkia ja sokuria. Pirota tätä pulweria haawaan niin se paranee.

N:o 14. Katzo N:o 37.

Ulkonaisiin wikoin Satulasta eli Siloista, kuin ne lyöttäwät Hewoisen.

Jos yxi Hewoinen tulee lyötetyxi seljältä, niin että siinä talwen liha ja märkä jo näkyy; niin ruukataan seurawaista: _Wiktrilliä ja Åkermönjaa_ yhden werta kumpastain; _Inkifääriä_ 4 eli 5 luodia, jotka surwotaan, ja sen päälle kaataan 1 korteli wiinaa, keitetään uudesa kruukusa ja wahto pois otetaan, sen jähdyttyä pestään haawa; niin se tulee puhtaaxi; sen puhdistettua tehän pulweri yrtistä Oxtunga juurista ja lehdistä, Hauwin hambaista ja ehrenpriisistä, jota sormein wälistä eli hypeistä haawaan pirotellaan; kuiwaa ja parantaa.

Eli: hierotaan se satulasta lyötetty paikka warsan polwen ruoholla. (Jungfru-twål, polygonum piper.)

Eli: Saipualla ja palowiinalla pestään haawa.

Jos Satulan alla on Kupula, joka ei wielä ole märille käynyt. Niin on tuores Lehmän sonta hywä, sekoitettu suolalla ja ätikalla, hywin yhteen hämmennetty, joka paiseen eli kupulan päälle sidotaan; ja anna olla 1/2 wuorokautta koskemata, niins näet hywän waikutuxen.

Jos wielä tarwittaisiin, niin saat jälle panna samaa päälle.

Mutta jos satula on hiwuttanut ainoastansa karwat pois ja marras kettä; niin ota muuri sawia uunista, joka surwotaan hienoxi, joka sotketaan Etikan, palowiinan ja Kanan munan walkian kanssa, että se tulee plaastarixi, joka pyhitään riewulle, ja pannaan wamman päälle: auttaa totisesti.

N:o 15.

Jos Hewosen jalat heltyy sannasa ja ruodikosa.

Lämmitä wettä ämpäriin, wispilöite siihen soopaa, ja pidä siinä Hewosen jalat wuorotellen, josta ne kohta paranewat.

N:o 16.

Jos Hewoinen eli muu Eläin tulee madon pannuxi eli Kärmeeltä pistetyxi, eli muulta myrkylliseltä itikalta purruxi.

Anna Hewoselle eli Lehmälle 1 luodi Theriaakia wiinasa eli haalosesa oluesa; mutta Lampaalle puoli. Tämä on myös willi Koirille hywä, eli anna 4 _Ryöwärin Etikkata_; pane putken ja alannin juurta, purtua pajun kuorta, suolan ja happoimen leiwän kanssa, haawan päälle.

Wielä Toisin, Käärmeen pistoa wasten.

Ota sammalta eli jäkälätä wanhoilta aidoilta, kissan juuston ruohoa ja malia, jotain kumpiain, keitä wanhasa oluesa, kannen alla, että 1/4 on kokoon kiehunut, niin olut waatteen läpi ulos puserretaan jälle pataan; Tähän surwotaan tulikiweä peukalon werta, yxi lusikallinen terwaa, ja kappale talia eli wanhaa ihraa kanan munan werta, pannaan jälle kiehumaan, kannen alla, että ne kaikki hywin ynnä kiehuwat; kuin se jähtyy niin, että Hewonen sen kärsii, niin pidetään sen pää ylhällä, ja kaataan makkara sarwen kautta kolme lusikallista kumpaiseengin sierameen; yxi riepu kastettu tähän keittoon, pannaan ajaneen paikan päälle. Sitten ratustetaan Hewoinen lämpymäxi, ja ei anneta syödä eikä juoda 6 tiimaan.

Sitten kuin Hewoinen on ajettu, otetaan pujoja ja keitetyitä humaloita eli hiiwoja, jotka keitetään kaljasa, ja pannaan, wähä ulospuserrettuna, paiseen päälle, ja sidotaan muulla waatteella, ja annetaan olla 1/2 wuorokautta.

N:o 17.

Kuin Hewonen on lapaantunut (Bofallen).

Otetaan åkermönja, Swartrot juuri ja lehdet, wintergrön, Celadonia, Tormentilla eli puna juuri, winterblomma, kissan juusto, kamillin kukkia, kummastain kourallinen, jotka kaikki keitetään juomasa, ja lämminnä päälle pannaan, ja lämmitetään aina uudesta; mutta Hewosta pitää kahdesti päiwäsä waroien ajettaman alas mäkiä; _sidotaan_ myös terwes jalka ylös ja hyppäytetään alas mäkiä, taluttain, sillä kipiällä jalalla -- --. Eli hierotaan lapaa ja olkapäitä wäkewästi Tiilikiwellä ja lämpymällä Soopa wedellä.

N:o 18.

Kuinga Hewosen saattaa pitää hywäsä lihasa ja woimasa wielä 20 Talwiasna.

Ota Huhti- ja Loka-Kuusa, kuin Hewoset on heikoimmat; 1/2 kappaa rukiita, pane kuiwaan rauta pataan, hiilistölle, pahda ne hywin, mutta älä polta; hämmennä puulla wälistä -- pidä kansi padan päällä. Kuin nämät rukiit jähtyy; surwotaan ne, ja annetaan Hewoselle kourallinen, aamuin ja illoin, jälkeen juottamisen, ja heinäin päälle.

N:o 19.

Awoimiin, Hewosen ja Eläinden, haawoin.

Ota suoloja kahmalollinen, pane pussiin, joka hywin läpimärjäxi kastellaan, ja pannaan poroon ja tulisia hiiliä päälle, koska se niin on 1/2 tiimaa liedesä maannut; surwotaan suolat hienoxi, ja pirotellaan silloin ja tällöin haawaan niin se paranee, haawa pestään lähde wedellä eli ihmisen kusella.

Eli: keitä wanhaa woita ja ihmisen kusta, ja kaada haawaan, peitä riewulla.

Eli: ota kahmalo katajan marjoja, surwo ne; puum-öljyä 1/2 korttelia, 1/2 tuoppia palowiinaa, pane lämpymään uuniin eli poroon, potellisa seisomaan 3 eli 4:xi päiwäxi, huiskuta wälistä: woitele sulalla, eli kaada haawan sisälle, parantaa pian.

Se on myös ihmisten haawoille hywä.

Eli: woitele Tärpetin öljyllä.

Eli: pese haawa usein Saltpietari wedellä, eli moder-luutilla.

N:o 20.

Sawistuneille Hewoisille.

Kuin sawi on tarttunut Hewosen ihoon, leikataan eli keritään karwat pois. Ota sitten piki-sawia ja sotke se oluen kanssa, niinkuin muurari sawi; sido sitten se Hewosen iholle, muuta aamun ja illoin, niin se paranee.

N:o 21.

Täisä eli wäiweisä olewat warsat.

Seulotaan tuhkaa päälle, eli pestään lipiällä; eli suo-kanerwa wedellä; eli Täi ruohon siemeniä ja kruutia kukkaroon kaulaan ripustetaan. Suitaan usein, sualla ja kuusen haoilla.

N:o 22.

Estää paarmoja ja itikoita Eläimistä.

Woitele sarwein wälistä ja juurelta meren ajolla eli Traanilla, eli keitä Traania wedesä ja pese sillä, ulos laskeisa, niin pakenee sekä paarmat että sudet. Mutta karwa lähtee kesän päälle.

Eli: keitä männyn kerkkiä padallinen, pese sillä wedellä joka on pihkainen, ei pysty enää parman hammas.

N:o 23.

Että Lehmät hywin lypsäis.

Ota kuiwaa _Calmusta ja Liwerstikkua_, leikattua hienoxi, lusikallinen kumpastain, pane tygö leikatuita kynsilaukan kynsiä 2:xi ja hienoxi surwottua Tulikiweä 1/2 lusikallinen, jotka kaikki sekoitetaan, kahden kahmalon mallasten kanssa jotka jotain kastellaan: Tee saman werta joka Lehmälle, jotas silloin ja tällöin taidat sisälle antaa joka 6:des wiikko.

Kuin Lehmä poikii, anna hauteexi polttijaisia, herneen warsia, nauriita, kaalia, nauriin nattoja, kyrweliä, röpetoja, pyörtänö-kukkia -- -- -- jauhoja ja suoloja hauteen päälle -- että Lehmä juoopi hywin, niin maito suonet aukenewat, ja lypsää runsaasti.

N:o 24.

Lammasten Wesi-tautiin.

Ota Raatteen juuria, kuiwaa, surwo; anna lusikallinen suolain kanssa, maltaisa jotka on kasteltu, Lampaille.

Katajan marjoja kourallinen, suoloja, maalia, kauran jauhoja, Lawer-marjoja, saman werta ja lusikallinen terwaa Lammasta kohden, surwotaan, sotketaan, pannaan kroopille kaiwetun pölkyn päähän, kuiwataan kowaxi, pystytään keskelle Lammas karsinata; jota Lampaat nuolewat mielellään suolan tähden; ja tulewat warjelluxi wesi- ja keuhko-taudista. -- -- Että syöttää katajia ja myös Lepän lehtiä kohta syxystä, eli männyngin hakoja, on hywä Lampaille, estämään wesi-tautia. Katzo, N:o 63.

N:o 25.

Mistä tietään, jos Lampaat owat Terweet, eli ei.

_Kokoa Lepän lehtiä_ syxyllä, syöttä Lampaille Tammi-Kuusa; jotka syöwät niitä owat terweet; mutta jotka moittiwat, owat epäilemätä sisältä sairaat; sekoita sillon heidän juomaansa niinen känsää; Katzo N:o 10. 8.

Jos monet punaiset suonet on Lampain silmisä, niin ne on terweet; mutta jos suonet on walkiat, niin ei Lammas woi hywin.

N:o 26.

Saada Kanat hywin wiriästi munimaan.

Anna joka Kanalle Maalis-Kuusa kerran, ja Elo-Kuusa 4 eli 6 jänexen lokaresta, kliisotkun sekaan; jos useimmin syötät, niin Kanat munii kuolliaxi ittensä.

Eli, anna nuorelle Kanalle, kuin se ensin rupiaa munimaan puoli, tuoreesta mateen maxasta, pienixi palaisixi pepanoittu, kliin sekaan; niin siitä tulee hywä Kana munimaan.

N:o 27.

Ettei Kärwäiset kesällä istu Eläinten awoimiin haawoin.

Woitele haawa _Kruusmintulla_ eli sen mehulla. Eli keitä _Lawermarjoja_ wedesä, ja woitele sillä.

N:o 28.

Hewoisille, warjellus Taudeista.

Pässin kellukkaat 1 naula (Baggesöta, gentiana) _Foenum graecum_ ja Lawermarjoja kumpiain 1 luodi, kaikki hywin hienoxi surwotut; annetaan Hewoisille syxyin ja kewäin Appeisa 12 eli 14 päiwää, niin paljon kuin 3 hypeen wäliin mahtuu, ja silloin annetaan heille haliata juoda.

N:o 29. Katzo N:o 18.

Parannus kaikkiin suurimpiin tauteihin Hewoisilla, ja paras warjellus, ja pitää heitä terwesnä ja lihasa.

Ota Apothekista Hepar Antimonii, joka tehdään Spitsglaasista eli Antimoniumi Crudumista ja hywästä luttratusta Saltpietarista; 2 naulaa. --

Tästä on määrä antaa terweelle Hewoselle 1 luodi; Mutta jos Hewonen on lamaantunut, ei syö, rasitetaan madoilta, ja sen weri on saastainen, kuin se hiljan syxyllä ja warhain kewäillä on pidetty ulkona, eli talwella syönyt tunkkautuneita heiniä, niin annetaan 2 luodia.

Hewonen pitää illalla ennen hywin juotettaman, mutta koko yön oleman ruata: aamulla sitten 1/2 Tuoppia kauroja kastellaan, johon tämä satzi pulweria, 1 luodi sekoitetaan eli Taikinasa eli kliisä kurkkuun pistetään, ja annetaan syödä kauroja päälle. Tiiman perästä annetaan hänelle haliata wettä juoda halun-perästä; jota tarjotaan joka tiima puolipäiwään saakka.

Jälkeen puolen päiwän saa hän wähän tukon heiniä, eli wähä kauroja ja silppua.

Jos hänellä on _suonen weto_, ja kurkku eli päätauti eli muutoin lamasa, annetaan joka 8 eli 14 päiwä. Hyödytys tästä on: Se puhdistaa, ja perkaa Hewosen helposti, puhdistaa weren wahingollisista sitkeistä kinoista hien ja weden kautta.

Tämä on wissin ja wakaisin lääkitys päätautiin, suonenwetoon ja matoin ja muihin _outoihin sisällisiin Hewos-tauteihin_ -- Hewonen saa tästä ruoka lystin, wahwistuu, tulee lihawaxi, ja menestyy halwimmastain konnusta.

Ota waari: Jos sinä teet itte tätä pulweria, ja sihtaat niin älä sitä sihtiä ihmisille ruukaa; sillä 10 pippurin marjan werta saattaa ihmisen oxennuxelle, kuolemaan.

N:o 30.

Sisällisiin, Hewoisten ja muitten Eläinten tauteihin.

_Ota punasta Bolusta_ 6 luodia, _walkiata bolusta_ 8 luodia, pirun paskaa 4 luodia, Tulikiweä 3 luodia, Anixia 5 luodia; surwo, sekoita ne, tästä anna potewalle Hewoiselle eli Rahwaalle 1 luodi lämpymäsä oluesa kolme aamua perätyxin -- ratusta sitten Hewoisella, lämpymäxi joka erällä -- älä anna ruokaa, ennen kuin 3 tiiman perästä -- niin se pian paranee.

N:o 31.

Kurkku- ja pää-tautiin ja köhään eli yskään, Hewoisille.

Ota 5 kanan munaa yöxi Etikkaan, ja kuin kuoret aamulla owat jotain pehmenneet, tartu Hewosen kieleen ja wedä se ulos, nakkaa kokonainen muna kitaan että se sen nielee -- joka aamu.

Eli: anna Hewoselle jästiä (käytettä) ja ratasta hikeen, auttaa pää-tautiin.

Jos Hewosille annetaan syxyin ja kewäin tippua Tulikiweä (dropp-swafwel) lioitetuisa kauroisa, niin hän on wapa eli frii sinä wuona kurkku- ja päätaudisa. Katzo N:o 2. 3.

N:o 32. Katzo N:o 11.

Hewoisten Umpi-tautiin.

Ota 5 naulaa herneitä (papuja) liota wuorokausi wedesä -- kaada wesineen kattilaan kiehumaan liiwaxi, siiwihte liemi, anna Hewoisen juoda, ilman muuta juotawata. Taitaan myös toistamiseen wettä päälle panna ja keitettää. Hewoselle annetaan tämän juoman jälkeen kauroja rukiisten jauhoin kanssa. -- Jos hän mielellään joisi tätä lientä niin kaada siitä 4 korttelia kurkkuun; kuitengin että se on imeliätä ja makiata; niin juowat ne ittengin.

Eli: Anna Hewoiselle _Saipua-wettä_, walkiasta saipuasta tehty, aamuin ja illoin 2 korttelia lämminnä, ja puolipäiwinä lämmintä jauho-juomaa kolme eli neljä päiwää peräsukaa, jos niin tarpeellinen on.

N:o 33.

Jos Hewonen on Wesi-ummella, eli ei taida kusta.

Surwo _krawun-kiwiä_, anna sisälle lämpymäsä juomasa, auttaa kohta.

Eli: Ota _Sääwenpuumia_ (Säwenbom, Sabina) keitä puolesa Tuopisa olutta, siiwihte, ja kaada siihen tygö yxi jumfru _liin-öljyä_, anna Hewoselle sisälle, auttaa tosiaan, on usein koeteltu.

N:o 34. Katzo N:o 18.

Että yxi Hewonen 14:sta päiwän sisällä lihoo ja kostuu.

Kello 4 aamulla annetaan hänen ensin juoda, ja 2 tiiman perästä pitää hänen saada 2 kahmaloa _herneitä_, jälle kello 12 kaxi kahmaloa -- jälkeen puolen päiwän kello 4 juotetaan, kello 8 samoin herneitä. Ruoki niin 14 päiwää, niin Hewonen tulee lihawaxi kuin tukki.

N:o 35.

Hewosten ruokosta ja korjauxesta.

Ylöllisestä ja ankarasta työstä ja ajosta, erinommattain jos ei hywin rostita Hewonen, lamaantuu ja menee pilalle, ja maha kokoon rypistyy.

Ne kaxi wahwaa suonta jotka on mahan alla ja menewät suolille eli kupeille, tulewat kangiaxi, ja _kokoon wetäytywät_. Jos kesä on, parataan se uimisella, eli woidellaan kupeet wanhalla ihralla. Hewosella ratastetan joka päiwä ja suonet wänytetään joka päiwä sixi kuin ne pitenewät ja pehmenewät.