Part 9

Kuin kirjoitat minulle, niin aseta' se annettavaksi Sirénille Pietariin, josta kyllä toimitetaan minulle käsiin. Kirjoitakkin varmasti ja kohta, niin saan tolkun Sanakirjoistakin. Pyydä' pikimältänsä Tikkasta taikka Elmgreniä lähettämään minulle tulevia rahoja samalle Sirénille. Pitäisi viime vuoden Suomettarestakin osamaksu tuleman minulle, jos Seura on sitä ostanut. Sekin raha tarvitsisi seurata' yhdellä kerralla.

Anna' seuraava kirjaus Zilliacukselle.

Veljyesi Europaeus.

Kirjoja et tarvitse ostaa Helsingistä eikä muu'alta luokseni tullessasi, sillä niitä on minulla kyllä ja kukaties jätän Schröderillekin sekä muihin tiepaikkoihin osan myötäväksi; niistäkin saisit sitte, jos tarvitsisit. Vain tuletko suoraan Helsingistä Pietariin? Ehkä pääset suoraan Kansellerin luvalla sinne, taikka jos ei muulla neuvolla, niin otat kesän ajaksi erokirjan Akademiasta, kyllä sitte huoletta pääset.

41. Reinholmille.

[24 p. toukok. v. l. 1848.]

Veikkonen Veli hopea!

Vain vasta talvella lupaat tulla' tänne' ja nyt lähteä Kajaaniin ja Kuusamoon. Saisithan Kuusamosta pistäytyä' vähän yli rajankin käymään. Siellä olisi varsinkin Piston paikoilla laulattanuttani jääneitä miehiä ja tulisit sitte tuntemaan senpuolimaisien ihmisien luontoa, tapoja j.n.e. Muista' se, että otat Runoseppiä suuria sekä pieniä kanssasi ja muitakin, varsinkin Aspelundin kirjoja, joilla jo elätkin puolta halvemmasti kuin muuten rahalla voisit.

Korkeasaaressa (Högland) sanotaan laulettavan hyvin ahkerasti runoja; kuin se on likeellä Helsinkiä ja saarelaiset usein mahtaavat tulla' sinne, niin helpostihan joku Oppilaitten voisi lähteä' keralla saareen kirjoittamaan mitä eteen sattuu. Toivonkin useampia löytyvän nykyisinä aikoina Helsingissä, jotka niin likeisen ja hupaisen laulumaan keskellä Suomen merta eivät suinkaan jätä' käymättä; kuulustelehhan vaan perään.

Kiinaan kyllä Kastren kehoittaa minua lähtemään Wenäen Kiinalaisessa Lähettiläis Seurassa, mutta jos saan kyllältä varoja sekä aj'an ja tilan puolesta täyden vapauden, niin sitte vasta lähden, jos muuten asiat eivät estä'. Jos taas sinne pääsen rajan yli, niin on oleva työnäni seurata' Suomalaisien jälkiä Irtyschijo'en ylämaista niin kauas kunnes tulen jälkien ensimäisille lähteille. Sekä kielien että muiden asiojen tutkimalla voipi se tapahtua'. Castrén Itsekin todistaa Suomalaisien Irtyschia myöten siis Tschungariasta päin tulleen.

Tervehdi' tuttuasi, ystäväistäsi Bergstadia ehkä minulta ei nähtyä, ja muitakin nähtyjä tuttuja

tuolta Europaeukselta.

Pietarista 24 Toukokuuta v. l. 1848.

42. Lönnrotille.

Pietarissa toukokuun 24:tenä v. l. 1848.

Veikkonen Veli Hopea!

Runojen keräämisen etelä Inkerossa olen jo pannut al'ulle, ehkä Runoseppien kontistani välein loputtua sekä muidenkin asiojen tautta läksin Wenjo'elta ja Saariista tuota huokeata rantakulkua myöten tänne Pietariin suuremmille kirjakassoilleni. Täältä kukaties jo tänäpäivänä suoriuttuani lähden tuonne "tuhmaksi" laulettuun Tuuteriin, jossa ehkä löydänkin enemmin lauluja, koska paikka on Suomalaisilta asutun maan sydämmessä. Koko Inkeron tulen sitte vähitellen ympäri kiertelemään, ja lähetän saadut laulut sitte Sinulle, niin pi'an kuin tukevampi tukku on karttunut. Reinholm kirjoittaa tulevansa kukaties vasta talvella tänne, mutta nyt kesällä Juhannuksen perästä lähtevänsä Sinun luoksesi Kajaaniin ja Holmbergin luokse Kuusamoon. Ei haittaisi, jos kehoittaisit häntä pistäimään vähän Wenäen Karjalassakin Kuusamosta yli rajan.

Karjalaisista Tverin ja Uuden Linnan läänissä on minulla nyt hyvät edustiedot: kartoilleni olen saanut rajoitetuksi kaikki Karjalaisilta asutut paikat ja olen saanut kuulla että Tverin läänissä, niissä paikoissa, joissa tukulta asuuvat, "suomalaisia laulujakin laulellaan". Sinne' tulen siis välttämättömästi lähtemään kukaties parin kuukauden perästä, taikka kuin parahin nä'en sopivan. Ai'on sitte kiertää' Bieloserskin "Tschudilaisien" luokse, joita pidänkin paljon erilaisena kansana ainoastansa siitä syystä, että asuuvat sen piirin sisässä, jossa paitsi Wenäläisiä, paljaita Wessiläisiä paikkojen nimiä löytyy. Ne arvaan Wessiläisiksi siitä syystä, että samanlaisia löytyy varsinkin Walgedjärven eteläpuolella, jossa Nestorin mukaan Wessiläiset ennen asuivatkin. Vironmaalle on myös mieli lähteä', jos asiat myöten antaavat, ja jos aikaa yltää. Tohtor Castrén soisi minun ensi keväinä lähteväni aina Kiinaan asti, mutta ainoastansa, jos saan hyvät ehdot: vapauden sekä aj'an että tilan suhteen, kyllältä varoja, ja jos muuten asiat eivät estä', niin kyllä sitte lähtisin. Muuten ole' hyvä, Veikkonen! ja ilmoita' minulle, jos Meurmanin Sanakirjan tekoon vielä saatat toivoa' minun ja milloin pääseväni. Kyllä ensi syksystä aivan mielelläni tahdon antautua' siihen työhön, mutta kukaties onkin se jo saatukin koko työ lykätyksi toiseen aikaan, kunnes oma Sanakirjasi tulee valmiiksi. Siihen Assessor Rabben sanan mukaan Meurman kyllä on pyytänyt lupaa; liekkö saanut, sitä en tiedä'. Aseta' kirjauksesi sitte tulemaan Kirkkoherralle Sirénille, niin siitä se kohta saatetaan minulle käsiin.

Tämän kirjauksen kirjoitankin Sirénin talossa, ehkä hän itse on maalla "Datschassa", Suomen Hautojen Mäellä.

Syksyllä pitää Kalevalan toinen painos toki kuitenkin saataman käymään; ennen ei, eikä myöhemmäksikään ole' heittäminen. Soisin minä saavani sitä kerran läpi lukeakseni ennen painamista ja mielin korjatessakin pääseväni yhdeksi lukijaksi.

Veljyisi Europaeus.

Jäl'estä kirjoitettu. Kirkkoherra Sirén on nyt tullut Datschasta kotona käymään ja on saanut Kirj. Seuralta Korhosen _Runot_. Olisi hyvä, jos, ehket paljon muuta, niin kuitenkin painovirhiä ilmoittaisit siitä Suomettaressa, sillä tuntuu siinä niitä olevan.

Terveisiä paljon Siréniltä ja hänen pereeltänsä sekä

edelliseltä.

43. Sjögrenille.

[D. 30 maji 1848.]

Högädle Herr Stats-Råd.

I det jag hjerteligen får tacka Herr Stats-Rådet för den välvilja, jag på min resa sista somras njöt hos Herr Stats-Rådet, tager jag mig åter friheten att besvära Herr Stats-Rådet med en ödmjuk anhållan om att Herr Stats-Rådet ville vara god och vid nästa Session till Akademien inlemna hosföljande anhållan om rekommendation och äfven välvilligt med sitt ord understöda nämnda anhållan.

Framhärdar med högaktning Herr Stats-Rådets ödmjukaste tjenare D. E. D. Europaeus.

Duderhoff den 30 Maji 1848.

P. S. Jag måste ännu ödmjukast be om, att Herr Stats-Rådet ville vara god och afsända rekommendationen till Duderhoff genom _Krasnoe Selo_, dit posten hemtar brefvet.

44. Lönnrotille.

Pietarista 10 heinäkuussa v. l. 1848.

Oiva Veikkoseni!

Kiitoksia kirjoittamistasi 18 kesäk. ja 15 heinäk. Molemmat ovat olleet minulle varsin mieluiset. Edellisessä kirjoitat tarkoin Kalevalan uudesta valmistumisesta. Hyvä olisi, jos ilmoittaisit esipuheessa taikka sivujen alakertaan pannuissa muistutuksissa, esim. josko joku erinomainen seikka ja mutka perustaiksen ainoastansa yhden laulajan vain usiempienko sanoihin, esim. kuin mainitset uuden Kalevalan jälkeen "Ween emosen synnyttävän Wäinämöisen, Ilmarisen j.n.e." Nimestä _Sampsa, sämpsä_ muistutan sen olevan venäläisen ristimänimen ja lyhennetyn sanasta Самсонь = Simson, taikka Samuil, joista varsinkin edellisestä Wenäläiset tekeevät Самся samoin kuin Ваня, Катя, Николя, Вася j.m.m. Suomalaiset, ei osaten ääntää' kahta erisukuista äänikästä, ovat paikoin mukauttaneet toisen paikoin toisen. Kuulin sen nimellisiä miehiä olevan Wenäen puolella, ja Ilomantsin Wenäen Lukkari, jolta kirjoitin suomistuneita venäläisiä ristimänimiä, sain myöskin tämän nimen. Tuuterin Seurakunnassa on kylän nimi Sämpsänpalo (ja toinen Kavehkontu). En kuitenkaan tullut kysymään sikäläisiltä Inkerikoilta (Wenäen uskosilta Inkeriläisiltä), jos heillä mainittu nimi on käytöksessä.

Mitä kuuluu jälkimäiseen kirjauksehesi, Meurmanin avuksi lähtemisestäni, niin toivon täältä pääseväni palautumaan nuoin kolmen kuukauden perästä. Huomena aj'on lähteä' dilisansivaunulla Uuteen Linnaan, jossa tapaan pienen Serkkuni Tohtorin Europaeuksen. Hänen luontansa aj'on sitte lähteä' karjalaisia tapaelemaan, joiden luonna toki toivon välttävällä onnella saavani toimittaa' askareitani, koska tulen olemaan "edestä kengässä, takaa raudassa". Kuin täällä "halera" julmasti murhaa ihmisiä, niin ovat täällä ihmiset, sitä enemmin julmistuneet kaikkien "haleran kantajien" päälle, niin että jokaisessa kylässä pelkäävät ja välttäävät enemmin kuin pirua, ja jos miehiä sattuu paikalle, niin kohta syntyy rähinä ympärille: "hajota' konttiis pi'an aikaa, taikka -- --; taikka lähetään hovviin, (pappilaan)". Niihin minua jo on kul'etettu kolmessa paikassa. Kaksi viikkoa takaperin yritin Liissilän Seurakunnan kautta lähteä' suorinta tietä jalkasin Uuteen Linnaan, mutta mainituista syistä' en uskaltanut lähteä' Liissilästä eteen päin, varsinkin kuin sain kuullakseni, aivan huokealla vaan 3 hop. ruplalla dilisansivaunussa saattavani päästä' Pietarista Uuteen Linnaan. Eräässä Liissilän kylässä yrittivät ottamaan pois laukkuani, mutta kuin tempasiin takaisin ja sanoin en antavani, niin repäsivät sen suorastansa irti, niin että remelit lohkesivat irti. Tahdoin kyllä minäkin olla' hyvin äkänen puolestani, mutta miesjoukossa ei voima käynyt. Piti kaikki laukun solat ja vaatteeni taskut näyttelemäni, läkkiäkin maistamani. Kuin Suomalaiset jo kaikki olivat sellaiset, niin luultavasti Wenäläiset, niinkuin ennen koettuani olen keksinyt, ovat vieläkin enemmin nurinuskoiset. Liissilän takana olisi seurannut venäen uskosia Suomalaisia, joilla sanotaan olevan vähän erilainen murre' ja joita kutsutaan Ärrääjiksi, mutta tällä kertaa ei käynyt niiden luona käyminen laatuun, ehkä olisin kyllä mielelläni käynyt, koska ovat vielä sekä Sjögrenille, että muille oppineille Inkerin maasta kirjoittaneille tuntemattomat. Ärrääjien takaa olisi tullut ummikko Venäläistä 70 taikka 80 virstaa Uuteen Linnaan asti. Olisin kuitenkin lähtenyt vieläkin mänemään sitä tietä, jos eivät olisi kaikissa kylissä sanoneet sotskoin käyneen käskemässä panemaan vahtia kaikille kaivoille ja kavattamaan haleran kantajia. Samaa vakuutti eräs kirkon mieskin Seurakunnan Provastille Sundbladille, joka sanoi miehen olevan hyvin uskottavan ja kehoitti minua lähtemään Inkerin kirkolle, kysymään Stanovoi pristavalta, josko mitä sen tapaista käskyä on annettu. Sen luona kävinkin, mutta hän sanoi ei olleensa minkäänlaista käskyä taikka kieltoa antanut Kolerasta. Inkeristä toivoin pääseväni dilisansiin, kuin olin aivan liki Moskovan maatietä ja kestikievarin kohdalla, mutta ei näkynyt puuttuvan tilaa milloinkaan. Sentähden läksin sieltä likeellä olevaan Paulovskiin, ja siitä höyryvaunulla tänne'.

Kolera tappaa täällä hirmuisesti. Kuukauden se on ollut, ja sanomalehtien jälkeen sanotaan jo 21,000 henkeä lähteneen. Ympäri koko Wenäen maan Arhangelista Odessaan ja Rii'asta Kaukaasiaan on se levinnyt. Se on siis nyt paljoa julmempana kuin 17 vuotta takaperin. Jumala tietänee mihin se vielä kiihdottaa kansoja, jahka kerkeää levetä' Wenäläisiä ul'ommaksi. Täälläkin, jossa ulkomaiden valtaiset liikkeet eivät ole' pienintäkään hiiskausta saaneet syntymään, alkoivat jo kolmena päivänä perättäin 17, 18 ja 19 päivänä kesäkuussa vanhaa lukua talonpoj'at tapaelemaan muka haleran kantajia, joista yhtä löivät, niin että parin päivän perästä kuoli, mutta kuin itse saivat selkähänsä katujen kolkkiin naulattiin mainittujen seikkojen kertomukset ja pyhiä katukulkuja haleran tähden määrättiin, niin hävisivät nekin liikkeet. Jumalan kiitos ettei Suomen viimeiset sanomalehdetkään vielä ilmoita' tämän taudin sinne tuloa. Valtaneuvokselta Sjögreniltä kuulin sen jo ennen kuin Pietariin tulikaan ker'enneet Salmiin, jossa niinkuin Wiipurin Gouvernöri oli hänelle haastanut, 14 henkeä jo silloin olisi tullut kipeiksi ja 6 kuollut.

Uuden Linnan ja Tverin lääniin ko'ettelen nyt lähteä'. Sjögrenin kautta sain Akademialta puollustuskirjoituksen. Valtaneuvos Köppen toimitti täkäläisiin saksan sekä venäläisiin sanomiin kertomuksen matkustavista Suomalaisista, jossa puhuu hyviä sanoja puolestani ja antoi eriskin painaa' joukon ja jo lähetti edeltäpäin Uuteen Linnaan, johon toivoi jo ensi yrityksellä pääseväni. Jahkapas ko'ettelen siellä toisella tavalla onneani: rupean tietäjäksi ja lu'en sellaisia sanoja kuin: Neitsyt Maaria emonen rakas äiti armollinen, tule tänne tarvitessa ja muita sellaisia vaikka Kalevalastakin pippuriviinaan ja muuhun sellaiseen, joka koleratautiin sopii ja ynnä on tunnettu rahvaalta itseltä', niin ehkä sillä lailla te'en koleran enemmin voitokseni kuin vastuksekseni.

Erinomaisia lauluja täällä nyt vielä ei ole' puuttunut, Nyt koleran aikana on varsinkin vaikea ollut saada' jotakuta. Ehkä Tverissä saanen sillä keinoin paremmin, että sanon kerääväni loihtuja lisäksi koleraa ja muitakin tauteja vastaan ja vaan siinä sivussa ongin muita lauluja. Mitä olen käsittänyt lauluja, seuraavat kuitenkin tässä mu'assa. Häälauluja mielin enemmin kerättyäni painattaa' erinäiseen joukkoon, mutta saanenhan sitte Kajaanista takasinkin sinne lähetetyt kirjoitukseni. Mitä Tverin puolelta lillii. aj'on kohta ilmoittaa'.

Oiva ystävämme Kollan tekisi toki hyvän tekosen, jos toimittaisi valmiiksi Lauseopin Suomen Kielioppihinsa. Eivät nyt kuitenkaan nä'y' kykenevän sitä arvostelemaan. Jos lause'opista ei karttuisikaan paljon sanomista, niin onkin sekin tosi, ettei siitä ole' paljon erinäistä sanomista, kuin kielemme on muuallakin niin säännöllinen kuin suinkin ja siis sen lause'oppikin niin yhteisen lauseopin mukainen kuin suinkin. Sano' Hänelle paljon terveisiä niinkuin muillekin tuttaville

veljyeltäsi Europaeukselta.

Kuin nyt sattuu vähän aikaa olemaan, ja Meurman ei nä'y' kiirehtivän, niin pyydän, että Veikkonen! ilmoittaisit hänelle, mitä kirjoittanut olen, sillä kyllä luulen Itsestäsikin kirjoittavasi hänelle.

45. Lönnrotille.

[17 p. heinäk. v. l. 1848.]

Oiva Veikkoseni!

Täällä Uudessa Linnassa olen jo muutamia päiviä ollut ja tänäpäivänä lähden jo Karjalaisiamme katsomaan.

Nyt olen tarkemmin ajatellut, kuinka kävisi Sanakirjan toimittaminen. Meurmanille kirjoitin nyt myöskin ja kysyn kävisikö hänen puolestansa laatuun, jos lähtisin Sinun luoksesi Kajaaniin sitä tekemään, sillä sekä Itsesi että sanakeräyksesi käsilläni olo olisi sille työlle suuresti tarpeellinen. Kuitenkin tarvitsen Sinunkin mieltäsi tietää', josko en olisi Sinulle haitaksi sekä josko Sinun mielestäsi sopisi työni paremmin käymään Helsingissä. Myöskin mahtanen siellä ottaa' osaa uuden Kalevalan painolehtiä korjatessa, jos katsonet viivyttäväiseksi postilla noudattaa' jokaista lehteä Itsesi korjata'. Rahaa se kyllä ei ottaisi, mutta kukaties vaan aikaa. Onhan Seuralla postivapaus. Jos taas painajalla on kyllä kirjaimia, niin että saavat jo toista sekä kolmattakin lehteä ladella' sillaikaa kuin edellinen on Kajaanissa käymässä, niin kyllä ei aikaakaan menisi hukkaan. Toivon siis kyllä sopivan minulle tulla' Kajaniin.

Akademikus Köppen on tahtonut, että Maatietouden Seura Pietarissa päättäisi matkaa tehtäväksi Votäkiläisien luokse, ja että se matka annettaisi minun tehtäväkseni. Akademikus Bär, Seuran päämies sanoi minulle tänä vuonna rahaa ei olevan, mutta kukaties se tulevana vuonna voipi tapahtua'. Kyllä sellaiset matkat minun työkseni kelpaisivat, mutta Sanakirjan tähden soisin sen jäävän vielä toiseen vuoteen. Kohta toivon saavani tietää', mitä karjalaisilta koituu; olisivatko vaan Kalevalan lauluja.

Uudesta Linnasta 17 heinäkuuta v. l. 1848.

veljyesi Europaeus.

46. Reinholmille.

[19 p. elok. v. l. 1848.]

Veli hopeaiseni!

Kirjoitas minulle, kuka se oli, jolta sait nähdä' niitä vanhoja maakirjoja (jordaböcker) viimeis-kesänä täällä käydessämme. Olisi minullakin tarvis nähdä' niitä vähäisen. Kukaties kuukauden perästä taikka myöhemmin tulen tänne Pietariin takaisin uudelta matkaltani Inkerin pitäjistä ja toivon silloin käsittäväni vastauksesi.

Tverin Karjalaisien luona olen käynyt, mutta en paljon mitään konttihini saanut. Muutamia lapsien lauluja vaan, ja tarinoita.

Nyt en tulekkaan Helsinkiin, senkun Kajaaniin Lönnrotin luona työksentelemään Wenäen ja Suomen Sanakirjan kanssa. En kuitenkaan tiedä', kuin pitkäksi saan Meurmanilta aikaa, täällä ollakseni, sillä tällä samalla kerralla kirjoitan häne[lle] aikaa perään. Itse hän jo kirjoitti minul[le] Lönnrotin lupauksensa jälkeen työksente[levän] lokakuuhun asti mainitun sanakirjan kanssa, Mutta soisin sen työn voivan seisoa' kuukauden taikka puolitoista, [sillä] olisi täälläkin työtä.

Kirjoita' vastaus kysymykselleni, sitä odottaa

vellosi Europaeus.

P:rissa 19 elok. v. l. 1848.

47. Lönnrotille.

[18 p, jouluk. 1848.]

Veikkonen Veli hopea!

Ehkä vastausta Meurmanilta vielä ei ole' tullut, niin olen kuitenkin päättänyt heittää' tänne' jäämisen ja tuota myöten lähteä' Helsinkiin ja sieltä sitte kotiin. En kuitenkaan taida' toivoa' korrekturista niin suurta palkkaa, että vastaaisi ne suuremmat kulut, mitä täällä vieraissa tarvitaan enemmin kuin kotona, ja vielä vaivatkin, varsinkin kuin en ole' varsin tarkka korrekturin lukija. Ja jos sitte vielä aika kuin antaa, niin saanhan, jos ei muuta, niin kääntää' jonkun romanin, josta vaivasta ehkä saanen enemminkin kuin Sanakirjan korrekturista. Olen vielä miettinyt ko'etella' Suomen Kielioppia kirjoittamaan. Viipurin Seura on taas määrännyt 100 ruplaa hopeassa kunniapalkinnoksi sellaisesta. Vasta kirjoitan siitä enemmin, kuin al'an nähdä', voinenko milloin siihen ruveta' käsin.

Kotipuolella ollessani saanpa vielä kukaties toimeen asian, joka mielestäni ei olisi vähimpiä: Joulun mentyä mietin lähteä', pariksi viikoksi "Päivilän pihoja" tunnustelemaan.

Sanakirjojasi en vie' Helsinkiä edemmäksi. Siellä ne pyydän tutkituksi ehkä Reinholmin luona. Kyllä pikemmin saanenkin ne Helsingissä läpi käydyiksi, kuin siellä toki ainakin saan jonkun toisen avuksi kirjoittamaan.

Ensimäinen osa Wallinin Suomen, Ruotsin ja Wenäen Sanakirjaa on jo pääsnyt kirjakauppaan taikka vähintäkin saanut kauppaluvan. -- Kuulinpa nyt Nordensvanilta sen ei vielä olevan nivotunkaan. Häneltä kuulin myös, että Meurman vasta 13 päivänä tätä k. on saanut Pietarista osoituksen rahojen ottamiseksi pankista Sanakirjaa vasten. Toivon siis saavani minäkin Meurmanilta Helsingissä rahoja, josta ainakin hankin Sinunkin saatavan velkani maksun. Meurman lähtee muka tulevana perjantaina Helsingistä Turkuun.

Kirjojen ja muiden lähettämien takauttamista Tampereelta Lappeenrantaan ja Savitaipaleesen anon tätä myötä seuraavalla erinäisellä kirjauksella Tampereen postikonttoriin.

Helsingistä toivon kohta kirjoittavani uuden kerran

Hämeenlinnassa 18 Jouluk. 1848.

veljyesi Europaeus.

48. Lönnrotille.

[21 p, jouluk. 1848.]

Oiva Veljyeni!

Monin kiitoksin lähetän tässä antamasi 3 hopeaista. Eräs kumppani on suositellut minun lähtemään jo tänäpäivänä Savitaipaleesen, jossa hänen veljensä pikemmin kuin kukaan muu taitaa saada' Heleniuksen Sanakirjan välilehdistä kaikki ul'os kirjoitetuksi, niin että ainakin toivon, mainitun kirjan sekä Renvallin Sanakirjat saavani Savitaipaleesta yhtä pi'an käsihisi kuin täältäkin ja jos ei vaan pikemminkin. Nä'yttää harmikseni ja kummakseni Heleniuksesta kirjoitetut sanani jääneenkin Laukkoon. Nyt ei enään ole' aika[a] niitä odottaa' ja vaatia', senkuu kerrassansa Savitaipaleesen päästyä kirjoituttaa koko tukun, joka yhden sanellessa ja toisen kirjoittaessa kyllä kettärästi kulkee.

Meurman sanoi tulevan kuukauden kuluessa saavansa rahoja Pietarista. Hän on jo kirjoittanut perään Pietariin, josta tänne pankkiin vaatimus jo on tullut, mutta täältä pitää sen vaatimuksen päälle rahat ensin lähetettämän Pietariin ja sitte vasta tänne takaisin.

Helsingissä 21 jouluk. 1848.

Veljyesi Europaeus.

49. Lönnrotille.

[29 p, jouluk. 1848.]

Velikultueni!

Kuin vähää ennen lähtöäni kuulin Akianderilta virkavapautesi varmaankaan ei vielä uudeksi vuodeksi kerkeävän, niin en uskalla' lähettää' Sanakirjojasi suoraan Laukkoon, senkun lähetän tästä Kuopioon R:r Kollanin luokse, joka sitte toimittaa ne kulkemaan kunne' päin tarvitaan, taikka odottaa Sinua tulevaksi Kajaaniin päin. Sen puolesta anon nyt, että kirjoittaisit Kollanille, kuinka hänen pitää menettämänsä. Varoiksi olen kirjoittanut päällekirjoituksen sivuun "Omistajan poissa ollessa Rektorille J. W. Snellmanille". Kukaties Sinä tietänetkin, tokko on kotosalla Kollan vain eikö.

Paha on kuin ei olekkaan tullut sitä tänne', jonka olisi pitänyt kirjoittaman Heleniuksen Sanakirjan sanat, niin että niiden kanssa nyt vielä en olekkaan kerinnyt. Ethän tuosta pahastune', vaikka vähän jälemmältä sen kirjan saat; sopineehan eri paperille kirjoittaa' ne sanat, jotka tällä välillä tahtoisit siihen pistää'. Ehkä saankin vielä toisen auttajan sitä kirjoittaessani, niin että toivon viikon perästä selveäväni siitäkin. Kirjoita' kuitenkin ensi postissa, missä nyt tulet oleskelemaan, että tietäisin, mistä päin pitää neuvojasi kyselemäni, kuin sanakirjan työssä vaikeasti laukeavia solmuja sattuu.

Savitaipaleessa 29 Jouluk. 1848.

Europaeukselta.

Jos saisit unehuttamani Sanat Heleniuksesta käsillesi ja tänne lähetetyksi, niin olisi kyllä hyvä. Niitä joutuakseni uudeksesta en kirjoita.

50. Reinholmille.

[11 p. tammik. 1849.]

Veikkoseni!

Juuri lähdettyäsi Raumalle tulin minäkin Sinua tavoittamaan, niin että madami vielä oli kamarissasi ja uuni hehkusi hiilillänsä. Olisin kyllä ottanut muutamia kirjojanikin, mutta vähän oli aikaa etsiä' madamia, kuin en ensimäksi taitanut ruveta kyytimiestä viivyttä[mään]. Tikkaselle menin sitte kortteriin. Ole' hyvä ja lähetä' minulle yksi Renvalli, Kollanin kielioppini, joka pitäisi olla' siellä ja kukaties muitakin kirjoja, mitä nä'et tarvitsevani. Jos tilaisuutta olisi, niin lähettäisit sen kanssa vaikka Lappeenrantaan, jossa saisi jättää' koulun opettajalle Mennanderille, josta minä ne kohta taidan saada'. Myöskin saisi ja ehkä sopivamminkin jättää' kirjat Kiurulan taikka Kaipiaisiin kestikiivariin, jos Savitaipaleen miehiä niissä on hollissa. Pietariin matkustavaiset reisuavat tavallisesti sitä tietä Lappeenrannan ja Davidin "kaupungin" kautta, joka tie tulee oikeiden rantakaupunkien sivuuttamalla huokeammaksi.

Täällä kotona olen nyt koko vuoden työssä käsin. Lotta siskoltani terveisiä seuraa tässä sisässä. Kirjoita', missä Lönnrot on. Viron Seuralta sain kirjauksen: ei ole' heillä voimia saada' runon kerääjiä Inkeriin, mutta paikalliset kerääjät Virossa ovat ko'onneet 1,500 Viron runoa, jotka ruvetaan juuri nyt painamaan saksalaisen käännöksen kanssa. Satujakin toimittaa Fählman ehtimiseen. Joukko kasvujen nimiä oli minulla Lönnrotilta mu'assani, mutta et nyt ehtinytkään sitä nähdä'. Onnea tälle vuodelle.

Veljesi Europaeus.

Savitaipaleessa 11 Tammik. 1849.

51. Lönnrotille.

[30 p. tammik. 1849.]

Armas Veljyeni!

Kirjauksesi 18 tammik. sain toissa päivänä, siitä kiitoksia. Heleniuksen Sanakirja on tänne asti viipynyt täällä, kuin on pitänyt välillä jouduttamani Meurmanille Sanakirjan arkkia ja ilmankin en ole' saanut tilaa, kirjoittaa' joka aj'an, kuin Sisareni Venäen maalta on ollut kotona ja asuttavia huoneita meillä nyt ei ole' joutunut toimeen muuta kuin kaksi kammaria, joissa siis vasta päivän tullen taitaa työ alkaa'. Ensimäisen (Renvallin) Sanakirjan lävistäminen otti myöskin vähän aikaa. Laukkoon jääneet sanani anon saada' tänne, sillä niitä en ole' kirjoittanut.