Part 7

Valtaneuvokset Köppen ja Sjögren olivat nyt jo tulleet Pietariin. Kävimme siis heidänkin luona. Valtaneuvos Köppen lahjoitti meille paljon pieniä kirjoja kertoelevia sekä vierassyntyisistä kansoista Wenäen maalla, että vanhan aikuisista hautakummuista. Niiden kirjojen jälkeen löytyi vuonna 1843 Uuden Linnan (Novgorodin), Tverin ja rajalla Jaroslavin läänissä 110,544 henkeä Karjalaisia, paitsi mitä sotamiehien asutuksien alle kuuluu, ja ainoastansa neljässä[8] Tverin läänin Kihlakunnassa 82,311 henkeä, jotka pian kaikki asuuvat yhdessä suuressa ja toisessa ei paljoa pienemmässä piirissä, jotka ul'ottuuvat osaksi kuhunkin neljään Kihlakuntaan. Siellä ja täällä on vielä joitakuita pienempiä ryhmiä. Kaikki nä'imme niin varsin keveästi Herra Köppenin toimittamalta väritetyltä kansalaiskartalta. Kuin nyt Wenäen Karjalassa Kemin kihlakunnassa ei muka ole` muuta kuin 10,516 henkeä (Wenäläisienkin kanssa miespuolisia vaan 8,175 henkeä), ja suurin osa Kalevalasta on Kemin kihlakunnasta Vuokkiniemen ja Paanajärven pitäjistä kerätty, niin kuinka paljoa parempi toivo eikö ole` saada` lauluja Tverin Karjalaisilta, joita sen mukoma joukko enemmin on ja vielä eteläisemmän taivaan alla, miksi eivät rakastane` enemmin lauluja, kuin yhtäkin suuri joukko Karjalaisia Kemin alueella. Ympäröidyt Venäläisiltä mahtaakin vanhat muistot olla` heillä sitä paremmassa turvassa, kuin kansallisuudella on suurempi tarvis pitää` puoliansa venäläisyyttä vastaan. On sekin etu, että ovat Wenäen uskoisia, sillä niillä ovat laulut ainakin paremmin pysyneet kuin Luteruksen uskosilla. Tapasimme mekin täällä nyt nykyisin Karjalaisen sotamiehen eräästä paikasta Uuden Linnan läänistä, jossa myös on joukko Karjalaisia kyliä. Hän muisti vielä suuren osan Kantelettaren ensimäisen kirjan laulua 213. Hän oli kuitenkin sellaisesta paikasta, jossa vähin luku Karjalaisia asuu, mitäs sitte pääjoukossa löytyy lauluja.

Merkillistä on kuinka erinomaisen vakavasti uämät entisinä sota-aikoina maastamme muutainneet Suomalaiset ovat pitäneet kielensä ja kansallisuutensa. Kuinka vähässä ajassa eikö hävinnyt Frankilaisien kieli samoin kuin Gallilaisienkin ja monen muun, jotka ehkä olivat paljoa suuremmat kansat lu'ultansa kuin Tverin Suomalaiset. Tässä nähdään kuinka oivallinen kieli paljoa helpommasti pysytteleksen kansalla kuin huonommainen, ja kuinka sikäli kansakin on vakavampi mikäli kieli. Tämä esimerkki Suomalaisien lujasta vakavuudesta saattaa meitäkin turvallisemmalla uskalluksella luottamaan lujuuteemme.

Monet luuleevat Suomalaisia ennen asuneen Moskovaa ja Waldain mäkejä myöten Wenäen maalla ja koko senmukoma joukko Suomalaisia Wenäläisien jalkoihin hävinneen. Olemme mekin arvelleet, hautakumpujen Waldain paikoilla olevan Suomalaisien, (katso` 3:nessa lehdessämme), mutta Schubertin tarkat kartat keski- ja pohjais-Wenäen maasta eivät paikkojen nimessä osoita` mitään jälkeä Suomalaisista edellä mainituissa paikoissa. Näitä karttoja ostimme joukon Pietarissa ja niiden kautta voipi nähdä`, mitä myöten Suomalaiset ennen olivat levenneet Wenäen maalla, kuin sitä myöten aina jokien, ojien, järvien, kylien ja muita nimiä löytyy Suomalaisia, joita toisissa paikoin taas ei löydy`, ja Suomalaiset siis niihin paikkoihin asti eivät ole` asuneet. Mitä olemme niistä kartoista saaneet tietää`, on että Suomalaiset Laatokan meren etelä puolitse vaan rantamaata myöten ovat kulkeneet länteen päin, sillä Laatukasta etelään päin ei Suomalaisia nimiä löydy` enemmin kuin parin kymmenen virstan päähän, paitsi itäpuolella, jossa Suomalaiset nimet seuraavat Sääsin vesikuntaa. Yli Tihvinan Kanavalinjan etelään päin eivät näy` Suomalaiset paljon asuneen. Bieloseron paikoilla ja siitä etelään päin asuivat ennen Wessit, ja paikojen nimet osoittaavat tämän kansan olleen melkein erilaisen Suomalaisista, luullaksemme enemmin Syräniläisien, Tscheremissien, Mordvinien taikka muiden niiden kansojen sukua. Näyttää Wessien ja sukukansojen ennen asuneen lavealta Wenäellä Wolhovan varrella ja Umenjärvellä sekä Wladimirin läänissä toisappäin. Sellaisia vierastapaisia nimiä löytyy Bieloserosta etäälle itään ja itä eteläänkin päin, mutta Suomalaisia nimiä tavataan se'assa aina Mologan ja Wolgan virroille asti. Erinomattain valtaavat ne Nishnei Novgorodin paikkuvilta lähtein Kasaniin päin, jolla välillä niitä tavataan Wolgan eteläpuolellakin. Tältä kohdalta itäpohjasiin sekä pohjasiin päin löytyy aina ko'olta Suomalaisia nimiä, erinomattain niissä paikoin, joista Tohtor Castrénkin 1844 vuoden aikakautisessa kirjassa _Suomi_ nimiä lu'ettelee. Vahvistukseksi lauseellemme 3:nessa lehdessämme "Wienan Suomalaisien ei olleen Savolaisia mutta Karjalaisia", jota 4:nessäkin lehdessä todistetaan, kelpaa sanoa` että Arhangelskin lähillä on vähäinen oja nimeltä Kor'elskaja, jonka suulla kylä nimeltä Korela.

Schubertin karttoja ei vielä ole` maille Wienan jo'elta ja Kasanin kaupungista itään päin, jonka tähden niistä paikoista ei ole` voitu tarpeeksi nimiä saada`[8] Tverin läänissä on 12 kihlakuntaa. Suomen maassakin olisi nimien tarkkaaminen suureksi hyödyksi, joka jo arvataan siitäkin kuin Suomalaisilta nyt asutuissa paikoissa paljon löytyy nimiä, joilla kielessämme ei ole` mitään merkitystä, mutta jotka aivan usein tavataan pohjais Wenäellä sellaisissakin paikoin, joissa muutoin on vähän taikka ei ensinkään Suomalaisia nimiä. Eikös mahtane` Lappalaisia taikka kukaties Hiisiä ennen asuneen molemmissa paikoissa ja sellaiset nimet kuuluneen heidän kieleensä. Kuin ken ensin tutkisi, miten laajalta Lappalaisia nimiä Suomessa löytyy, niin olisi jo suuri paikka siinä asiassa tehty. Antaavatpa nimet monet kielenkin puolesta yhtä ja toista etua. Nimistäpä olemme nyt jo tulleet siihen selkoon, että tiedämme mitä tietä Suomalaiset tänne` tullessansa pitivät ja että Wenäläisien suuret kukistukset Keski-Wenäellä vanhaan aikaan eivät kohdanneetkaan varsinaisia Suomalaisia, kuin paljon luullaan, senkun korkeimmakseen niiden heimokansoja. Ilmenjärveä kutsutaan usein kirjoissamme "Ilmajärveksi", kuin olisi sillä suomalainen nimi, mutta sen järven ympärillä ei ole` tavattu suomalaisia nimiä tilamaillakaan. Sama nimi sekä siitä tehtyjä löytyy idempänä useinkin; lieneekö se Wessin kieltä. Niin ei tarvitse` luulla, että entiset suomalaiset nimet olisivat niistä ja monista muistakin paikoista kadonneet pois, sillä joka paikassa löytyy muukalaisia nimiä eli ei Wenäen kielisiä, jotka osoittaavat, mikä kansa missäkin ennen Wenäläisiä asui.

Tsuutilaisien muinaisuudet jäivät meiltä tutkimatta, kuin sanottiin niissä ei olevan tarpeellista selkoa. Oli muitakin syitä esteenä. Muita Pietarin kuuluisuuksia kävimme monta katsomassa, ihaelemassa ja ihmettelemässä. Ei vähemmin mainio oli se varsin hyvätahtoinen avullisuus, jolla moni meitä niissä kuin muissa tiloissa kohteli.

Suomalaista ja isänmaallista mieltä havaitsimme Pietarin puolella olevan enemmin kuin monessa paikassa Suomessa itsessä. Jo vuosia takaperin oli Pietarissa Suomalainen Kirjallisuuden Seura aivan syntymäisillänsä; kokouksia pitivät jo ja asetukset olivat tehdyt; Suomalaista Sanomalehteä olisi ruvettu kohta antamaan, mutta tuumat tulivat estetyiksi. Suomen koulu tekee paljon kunniata Suomen seurakunnan papistolle ja esimiehille. Tähän asti on ainoastansa poikia pidetty, mutta tulevana kesänä on aikomus saada` tyttöjenkin koulu toimeen.

Asiamme Pietarissa hyvin toimitettuamme läksimme jalkasin Walkisaarelle[9] hyvän ystävämme Schröderin luokse. Siinä iloisen illan ja aamun vietettyämme, ajoimme edelleen kotihin päin. Wiipurissa viivyimme päivän paraan lumisateen aikana Kanavan kirjoittajan Herran Maamittarin Harenin luona ja tänne Helsinkiin kerkisimme viimeiseltä ja siihen se matka loppui.

29. Lönnrotille.

[30 p. lokak. 1847.]

Jaloarvoinen Herra Tohtor!

Keräyksistämme olen miettinyt painattaa` osan, mutta nyt en tiedä`, jos lähettänen Cedervallerille. Hän painaa Suomalaisen Kalenterin Jouluksi ja kirjoittaa täältä lauluja perään sanoen panevansa nuottijakin kirjahansa, jota minäkin olen mielinyt. Jos siis olisi Teillä runon nuottia muita kuin Kantelettaressa, niin rukoilen lähettämään niitä kohta minulle. Kukaties Cedervallerillekin. Vielä rukoilisin tarkempaa tietoa paikalle Ischaira, jota en kartalta löydä` enemmin kuin muitakaan Saimassa lu'eteltuja kyliä, ehkä kyllä ostin tarkkoja karttoja Pietarissa. Milloinka tulette tänne, kuin olen kuullut?

Pyytäkäät Oksaista taikka ketä kusta saisitte välttämättömästi lauluja keräämään, sillä nyt Reinholmin lauluja luettuani ja omani registrerattuani vasta nä'en mitä tärkeitä asioja niissä löytyy. Luulen aina vahvemmin Kalevalan paikat vielä löytyvän ja olevan Ladokan länsieteläisillä seuduilla. Kantelettaren 3:nelle osalle tulee Inkeristä myös paljon lisäyksiä. Tuirettuisen poika kutsutaan siellä niinkuin Suojärvelläkin Tuurikkaiseksi, mutta vielä sanotaan olevan Tuurilta? kotosin; sama nimi joka Kalevalassa löytyy: Tuurin uutehen tupahan.

Kirjoittakaat kuin Kalevalan teko joutuu ja järestyy. Venehen synty Kantelettaresta ja kukaties muitakin paikkoja kuuluu Tulomjärveltä saatujen laulujen mukaan myös Kalevalaan. Samaa syntyä on usiemmassa jär'estyksessä laulettu Inkerissäkin.

Teidän nöyrin palvelijanne Europaeus.

Teitä rukoilee tervehtimään Räty, joka nyt asuu täällä kanssani toivossa pääsevänsä ensikesänä Oppivaisen suureen kunniaan.

Veikkoseni Oksanen!

Pyydä` anteeksi Herra Tohtorilta` että kirjoitan Sinulle samassa kirjauksessa. Gröndahl lupaa antavansa Suomettaren meidän kustannuksillemme jos tahdomme sekä toiselle painajalle. Itse olen minä luvannut hänelle jo yksin toimittaa S:ta tulevana vuonna, jos eivät muut varsinaisiksi osamiehiksi rupea, mutta kiristän kuitenkin kirjoituksia heiltä maksun edestä. Suometar pienennettäisi pikkusen Oamulaisen muotoseksi ja 1 hop. r:lan hintaseksi. Lisälehti pois. Kirjoita` tänne, jos rupeat osakkaaksi vain palkkalaiseksi. Inkerin rajoille pitää mänemäsi vaikka väkisin.

Europaeus.

30 p. Lokak. 1847.

30. Lönnrotille.

[11 p, jouluk. 1847.]

Veikkonen Veli hopea!

Vasta matkaan lähdettyäni viimeis-kesänä tuli kääntämäni Mittauden Oppi kirjakauppaan, jonka tähden en saanut lähettäneeksi sitä kellenkään. Takasin matkasta tultuani katsoin tuota myöhäseksi, mutta saatuani tietää` ettet ole` saanut sitä vielä, lähetän sen nyt hyvillä mielin. Ruuosepästänikin lähetän lauluosan. Esipuhe` eli runonselitys tulee vasta parin kuukauden perästä annettavaksi. Oli meillä mieli nyt jo antaa` sitä, mutta säveliä oli halu panna` ja niitä oli vielä vähän koko kivelle kivipainossa. Sentähden kerää Mag. Reinholm ja Opp. Forsberg, joilla nyt on lupa kohta matkata` Inkerin maalle, säveliä lisään. Hyvä olisi, jos muiltakin saisin. Tulisipa sitte kirjani niin täydellisenä ulos kuin mahdan, ja vaikuttaisi enemmin mielille.

Kirjoitetut laulut tuleevat varmaankin ensi postissa lähetettäviksi Sinulle.

Terveisiä Oksaselle ja kaikille muille tuttaville

velloltasi D. E. D. Europaeukselta,

Helsingissä Joulukuun 11 p. 1847.

31. Lönnrotille.

[Joulukuussa 1847.]

Velloni Veli suveni!

Kiitoksia muistutuksistasi Runo-oppiin. Sen painaminen keskeytyi nyt kyllä vähäksi aj'aksi, kunnes Reinholm kerkeää takasin matkoiltansa, ja siellä on tarkennellut ennen kerättyjä runonuotteja sekä saanut uusia lisäksi. Jos on Sinulla huostassa runonuotteja, joita ei Kantelettaressa ole`, taikka tiedät joillakuilla muilla olevan kirjoitettuina taikka muuten saapuvilla, niin ole` hyvä toimita` että saisin tänne`. Jo olen kirjoittanut kaksi kertaa niistä sekä muista Tohtor Fählmanille Tartolinnaan. ensin suomeksi, sitte saksaksi, mutta ei mitään vastausta ole` tullut, ehkä ensimäisen kirjauksen kirjoitin viimeis kevätterminassa ja toisen syksyterminan al'ussa, Ehkä Sinä lienet enemmin voipa panemaan nuoita Virolaisiakin liikkeelle, niin te'e` se hyvä ja kirjoita` nyt pi'an samalle Fählmanille, että pikimältänsä lähettäisi minulle virolaisia runonnuotteja, joita siellä kyllä mahtanee löytyä`, kuin runolaulu Virolaisilla vielä on hyvin kyllä eleillä. Myös että antaisi tietää`, annetaanko ja millä hinnalla ja nimellä Viron Oppineelta Seuralta Tartolinnassa Viron kielistä sanomalehteä, josta Kanava toisvuoden al'ussa tiesi mainita`. Myös mikä on hinta sanomalehdellä _das Innland_.

Runo-opissa olen monta paikkaa parannellut ja jo vähilteen 2 arkillista oli sitä tämän kuun al'ussa ladeltukin. Vieläkin ai'on panna` puhetta jatkoksi nuoihin miellyttäväisiin ja yllyttäväisiin puheisiin, joita olen pannut alkuun sekä loppuun. Prof. Geitlinin luona ai'on vielä kohta käydä`. Neljäns osa tuntuu vaan suotta välistä pitkälyhyeltä kuin ääntä ei kannateta` jälkiosan loppuun asti. Eteen päin laulaessa tunnetaan sen pituus kohta. Kantelettaren nuotitkin näyttäävät neljännen osan aina kaksipitkäksi.

Wenäen ja Suomen sanakirjaa rupean kyllä mielelläni tekemään, jos se nyt kohta otettaisi käsille, mutta jos, niinkuin Ass. Rabbe sanoi, sen teko tulisi kukaties kahden vuoden päähän lykätyksi, niin siksi en voi` luvata`. Ass:n mieli oli, odottaa`, kunnes Sanakirjasi tulee valmiiksi, että sen johdolla sitte helpommin työ kulkisi, mutta eikös jo saisi al'otella` entisienkin sanakirjojen avuin, sanat hyvin harvalle kirjoittaen ja sitte väliin pistäen kuin Sinun sanakirjasi kerkeää valmiiksi.

Valtaneuvoksella Sjögrenillä on muutamia Kalevalan laulukeräyksiä. Jos hän niitä ei jo liene` lähettänyt taikka käyttänyt Sinulla, niin kirjoita` toki niitä perään. Meidän keräämät laulut lähetän nyt vasta. Mag. Reinholm tarvitsi niitä lähtöhönsä asti ja minulla oli vielä sittekin kirjoittamista ja katselemista niissä. Viimeis lauvantaina olisin voinut lähettää` ne Kajaaniin, mutta en hoksannut jo perjantaina aj'oilla valmistautua` ja lauvantaina olikin Joulu, jona Rabbe ei mahtanut olla` parannushallituksen huoneessa.

Näistä lauluista saadaan kieleen pi'an sanoen uusi sia (casus). Jo painetttuhun laulukokoukseen panin varta vasetin laulun: _Läksin linnahan likaksi_. Kuin siinäkin niin on Reinholmin keräyksissä eräässä paikoin "En mä joutanut kotonta, Emon ainoan apunta". Kuulin minä toisessakin laulussa sanoja laulajanta, nuorenta, mutta en silloin saanut niitä kirjoitetuksi. Kuin vaan tuleevat enemmin tutuiksi niin kyllä ruvetaan jo käyttämäänkin enemminkin kuin "ottaneisi, antaneisi j.n.e."

Ensi postissa kirjoitan vielä lisään, sinnes jää` hyvästi!

vellosi Europaeus.

Kirjoita`, konsa al'at saada` Sanakirjaa painettavaksi.

32. Reinholmille.

[28 p, jouluk. 1847.]

Velloni veli suveni!

Kuin vasta 3 kappaletta Sanakirjasta itse` olen saanut myödyksi, niin ole hyvä ja maksa` niistäkin, jos rahat piisaavat, niin ei sitte tarvitse` minun postissa lähettää nuoita vähiä rahoja. Paras olisi, jos voisit maksaa` vielä kahdesta ilman sitäkin, sillä niille ovat ottajat jo tulleet ehkä maksu vielä ei. Kuitenkin mahtaa se tulla` siksi kuin tulet tukasin tälle maalle.

Elä unohuta` karttoja ostaa`, varsinkin asujain-karttoja (ethnografiska kartor), samoja joita katselimme Koeppenin luona viimen. Ne, joissa vähänkin Suomalaiskansoilta asuttuja paikkoja osoitetaan, pitäisi ostettaman; taikka kaikki Syräniläisiltä, Tscheremissiläisiltä, Wotäkilaisilta, Mordvinilaisilta j.n.e. asutut paikat, Karjalaisia virkkamattakin.

Ole` hyvä ja kysy` välttämättömästi Sjögreniltä, tietääkö hän, jos niillä Tschuudilaisilla, jotka asuuvat Bieloseron kihlakunnassa on samallainen kieli kuin niillä, joiden luona me ja Tohtor Lönnrot kävimme. Sano` että Bieloseron Tsuudilaisien asumapaikoilla on paljon muukalaisia nimiä samanlaisia kuin löytyy Bieloserosta etelään ja itään päin, josta näkyy, että ne Bieloserosta länteen päin vielä jäl'ille jääneet Tsuudilaiset varmaankin ovat samaa kansaa kuin ne, jotka ennen asuivat myöskin etelään ja itään Bieloserosta ja kukaties ovat vanhoja Wessiläisiä.

Kysy` häneltä myös, jos joku sellaisia vanhoja nimiä myöten on tutkinut, mitä kansoja Wenäen maalla kuhunkin asti ennen on asunut, ja kukaties minulle niitä annettaisiin palkasta, jos kirjoittaisin niistä nimistä, mitä ymmärtäisin ja lähettäisin tietous-Akademialleko vain kelle?

Sain minä Lektor Akianderin kautta tietoa, että Wiipurin Seuralle on tullut kirjauteni, jonka mu'assasi veit, mutta että olet mennyt tiehesi mitään tietoa antamatta niistä kirjoista, joiden olisi pitänyt tuleman Seuralle. Kuinkas sen asian kanssa sitte on käynyt? Anna` kuitenkin Pastor Ignatiukselle palatessasi tolkku asiasta. Varmaankin ei ole` se, jonka haltuun asian annoit, vielä ollut toimittanut sitä sen enemmin, kuin että lähetti kirjauteni Ignatiukselle.

Kirjoita` nyt minullekin siitä asiasta sekä kuin olet kirjankauppioille heittänyt kirjoja sekä kuin ovat maalla kulkeneet rahvaan se'assa muiden maallisien sekä hengellisien kirjojen suhteen, ja onko ensimäinen arkki kuin kulkenut koko kirjan suhteen j.n.e.

Sano` terveisiä kaikille

velloltasi Europaeukselta.

28 joulukuussa 1847.

33. Castrénille.

Helsingissä 29:tenä Joulukuussa 1847.

Jaloarvoinen Herra Tohtori!

Onnea toivotan Teille paljon uudelle vuodelle, ja toivon Teitä terveenä näkeväni vielä täälläkin puolen vuoden sisällä.

Tekisi minun mieli vielä kysyä` Teiltä yhtä toista Suomalaisien esi-isistä Aasiassa, erinomattain: tokko luulette niiden sukupuuttoon heittäneen perikotinsa, ja jos niin tapahtui, tokko kaikki tulivat näille perille, vain siirtyikö eräs joukko Tibetin pohjaispuolimaiseen vuoristoon, niinkuin vanhat Kiinalaiset historioitsijat tietäävät kertoa`, vain tokko lie` joitakuita siirtynyt Belurtagin vuorimille? Niissä paikoin, joissa menneenä kesänä kävitte Kiinan puolella, mahtaa kylläkin olla` vähemmin jälkiä Suomalaisista kuin Balkaseh-järven likeillä. Kartat nä'yttäävät Wenäen rajan lähenevänkin aivan liki Ilin virtaa ja jos siis palatessanne poikkeaisitte Ustkamenogorskin kautta etelään päin niin likeelle Ilin virtaa kuin Wenäen rajat salliivat, niin ehkä vielä tulette mahtavista asioista hyvällekin tielle. Kukaties taidatte mennä` siellä yli rajankin. Elkäät toki unohtako` pyytää` jotakuta valoa viimeistalvelliselle kirjoitukselleni Suomettaressa. Olkaat hyvä ja kirjoittakaat tänne siitä, mikä Teidän olisi mieli "tutkistelemuksestani".

Käyvätkö kauppiaat taikka muut ihmiset paljon ja etäälläkö rajan takana Kiinan puolella, vain pääseekö sinne passilla kulkemaan, kunne tahtoo? Eikö voisi tavata` sellaisia ihmisiä, jotka laajemmalta ovat Kiinan puolella Korkeassa Aasiassa matkustelleet, taikka sen puolen asujamista joku tullut tälle Wenäen puolelle, joilta voisi yhtä toista kysellä` niistä luultavasti monista kymmenistä vielä peräti tuntemattomista kansoista ja kielistä, joita Aasian sydämmyksissä löytynee.

Joko kohtakin tulette tänne matkoiltanne? Minä viimeiskesän matkoilla ollessani ostin Pietarista joukon ihan uusia ja laajoja karttoja Wenäen pohjaisista maista taikka niistä paikoista, joissa ennen Suomalaiset ovat olleet ja läpi kulkeneet. Koko joukko suomalaisia paikkojen nimiä näyttää monissa paikoin Suomalaisien niissä ennen asuneen, esim. Kasanin paikoilla. Vahinko vaan, etten vielä saanut näitä _Schubertin_ karttoja Kasanista itään ja suoraan pohjosiin päin. Mag. Reinholm on nyt kuitenkin matkalla Pietariin ja lupasi hän ostaa` muutamia karttoja lisäksi sekä etälään että pohjaseen päin niistä jo ostetuista ja myöskin itään päin, jos tulee valmiiksi. Niitä karttoja, joita minulla jo on, olen paljon katsellut ja takapuolelle pannut ristin pian jokaisen nimen selkään, joka vaan ei ole` Wenäläinen. Paljon on muitakin muukalaisia nimiä paikoilla, joissa nyt vaan pelkkiä Wenäläisiä asuu, mutta mahtaneevat olla` Syräniläisiä, Tscheremissiläisiä, Mordviniläisiä, Wessiläisiä (joka kansa niistä nimistä päättäen, joita heidän entisillä asumillansa löytyy, on melkein ollut Suomalaisista eroutuva) Muromilaisia j.n.e. Jos toki joku, joka tuntisi kaikkia niitä kieliä, rupeaisi tutkimaan, minkä kansan jäl'et missäkin olisi nähtävinä. Kyllä Tekin, tiedän minä, pidätte siihen mieltä, mutta olisi aivan hyvä, jos johdattaisitte muitakin niihin tutkistelemuksiin. Teidän sananne ja kehoituksenne kuitenkin vaikuttaavat kyllä, ja onhan niitä muitakin, jotka aivan hyvin voisivat paljon määrätä` sellaisista nimistä. Tässä seuraa joku osa niitä nimiä; Te kyllä tiedätte, jos todella ovat Suomalaisia taikka mitä ne ovat.

Jokien nimi _(-)capa, (-)copa, (-)сарка, (-)сорка_ (= saara? haara?) löytyy paljoudessa Inkerinmaalta lähtein Simbirskin lähille asti, johon Onegajärven länsieteläispuolelta myös jo'en nimenä _-окса (-екса, -екша)_ = oksa? ja yksillä paikoin päätteet -ма, -ба, -era, -юга, -юха, -юхъ löytyyvät sekä sanat -меръ, -марь, -мара, (-)гда, -года, -пахта, -нохта, -бохта. Bielooseron ympäristöllä, erinomattain eteläpuolella, löytyy kylien nimiä: Пигумсъ, (= kumpu?) Шолгумсъ, Везгусмъ, Кумсара (flod), Лилегумсъ, Сатрагумсъ, Перкумсъ, Яргомшъ, j.n.e. Селекса Onegajärven eteläpäässä, Челека Bieloseron länsipuolella. Шелокша Nishnei Novgorodin likeellä eikö sama sana? Muita on Мелекша j.n.e. Wolchovan länsipuolella keskivälissä Илекса, Маекса, Bieloseron ja Ичекса Simbirskin lähillä, jossa myös löytyy nimi Яндева ja toisessa paikassa liki Ladogan järveä itäeteläpuolella sama nimi. Kaikki näyttää että Wess, Merä ja Muroma ovat olleet hyvin yhtä sukua kielen puolesta, mutta vähän erilaiset Suomalaisista, ehkä luultavasti enemmin sukua, kuin Mordvinit, Tscheremissit j.n.e. Kasanin, Nishnei Novgorodin ja Simbirskin lääneissä näyttää oikeat Suomalaiset kuitenkin paljon asuneen. Viime mainitussa läänissä löytyy nimiä: бнденга (näin päättyyvät enimmät jokien nimet Wologdan läänissä ja muu'alla Kubinskin järvestä itään päin, ja tuntuu olevan jonkun taas vähän erilaisen kansan oma), Киртели, Тинчали, Рунга (runko), Чукалы, Капылы, Шигали, (sikala), Сюрма j.n.e. Kasanin läänissä on: Кушельга (kuuselkä), Хармала, Кальялы Ягутли (Ягули), Юмрала, Мурали, Кабы-Копры, Макулова, Аронгары (aronharju, aro = stepp Inkerissä), Тушнялъ, Пимьялы, Кожела, Ошутьялъ, Шидьялъ (likeellä on Житьялъ, Ядукъ Сола Лушморы), Язьялъ, Петьялъ (joki ja kylä). Vieressä seisoo сосновая, (siis nähtävästi = petäjälä) Копали, Маркiалъ j.n.e. Järvien nimiä: Мамьяръ (Юксаръ), = maimajärvi, Нужяьръ. Полыпольяръ, Когояръ, Помсаръ, Красной Яръ, Nishnei N:din läänissä: Местiяръ. Пекшеяръ, Koзмiяръ. Kaikkia näitä esimerkkiä saisi enemminkin vaikka monta arkillista täyteen. Tähän olen vaan muutamia pannut, mitä kerkeämiseen silmä joukosta tapasi. Johan olen Suomettaressakin puhunut tästä samasta, saattehan siitäkin lukea`. Vielä sanon vaan, että Kasanin ja Nisha N:din lääneissä paljon löytyy perimukaisia nimiä, nähtävästi siellä asuvista ja asuneista Tatarilaisista, Mordvineistä, Tscheremisseistä j.n.e. Sellaisia nimiä on päätteillä -мара (Щyдермара j.n.е.), касы (Хундукасы, Oiкacы j.n.e.), -балъ (Шерембалъ j.n.e.). Kuin Reinholm kuukauden perästä tuopi Pietarista karttoja lisään, niin sitte vasta voipi päättää enemmin. Suomalaiset nimet eivät Inkeristä etelään päin paljon menekkään etemmäksi kuin Suomalaiset siellä nytkin asuuvat, vieläpä on sikäläisien kylien ja pitäjien nimet aivan usein Wenäläiset ja niin nä'yttää vanhoilla kartoillakin vuonna 1689 olevan. Mahtaavat Wenä[lä]iset Stolbovan rauhaa ennen lähteneen niistä pois ja Suomalaiset tulleen siaan. Simbirskistä taas meneevät suomalaiset nimet etelään päin etemmäksikin kuin täällä nyt olevista kartoista voin nähdä`. Kirjoittakaat mitä tiedätte näistä tässä seuraavista nimistä; ehkä kyllä sitte vasta voitte niistä varmaa sanoa`, kuin nä'ette kartat omin silmin.