Part 16

M. Europaeus adresse une lettre, par laquelle il demande la permission de soumettre ä l'Académie des matériaux, qu'il a réunis dans l'intention de prouver l'affinité primitive des langues Finno-Magyares avec les langues Indo-Européennes et autres. M. Europaeus affirme en meme temps, que ses recherches jettent un jour nouveau sur le probleme de l'origine et de la flliation des langues en général. Le Secrétaire Perpétuel est chargé de faire savoir à M. Europaeus, que l'Académie ne saura se dispenser d'examiner le fruit de ses recherches, pourvu qu'il lui soit présenté sous forme d'un travail entiérement achevé.

105. Lönnrotille.

[13 p. heinäk. 1863.]

Veli Hyväiseni!

Tässä saan lähettää Sinulle ensimäisen sivun tapelliani lisäyksillä ja ojennuksilla varustettuna. Turkkilaistatarilaisille lukusanoille olen kokenut tehdä kaiken oikeuden, minkä olen voinut, niin että minua siltä kohdaltakaan ei suinkaan voitane pitävillä perustuksilla epärehelliseksi syyttää.

Merkillisin on se, kuin semiläis-afrikkalais-baskilaiset lukusanat, tahi perustukseltansa oikeastansa afrikkalaiset vaan yhtä tuhannen nimitystä vaille kaikki ovat yhteydessä toisten vanhan mantereen yhteisten lukusanain alkumuotoin kanssa ja päällisiksi ne osoittavatkin nämät alkumuodot yhteen tukkuun kerättyinä ja melkein aina vanhimmissa tahi täydellisimmissä muodoissa. Esim. Afrik. 2 a) on likinnä samojediläistä, grusilais-abehasilaista ja tungusilaista _kahden_ muotoa, 2 b) taasen likinnä etu- ja taka-Indian alkuasukasten _kahta_, joiden muut lukusanat ovat nähtävät kirjassani _Vorläufiger Entwurf über den Urstamm_. Merkillistä on etenki se kuin suomalais-unkarilaisten lukusanain alkumuodot, esim. 1, 3, 4, 5, 6, 10, ovat likinnä näitä afrikkalaisia. Minä huomeispäivänä tulen aloittamaan Suomettaressa kirjoituksen, josta tulee näkymään, että pohjaisissa maissa löyttyjä kivikaluja ja merkkiä niistä ajoista on löydetty aina yhtä mittaa läpi Ranskan maan Spaniaan ja Portugaliin asti. Tämä näyttäisi, että Suomalais-unkarilaiset ja muut yhtä alkuperää olevaiset kansat alkuansa olisivat tulleet Afrikasta, samoin kuin paljoa myöhemmin Baskilaiset. Tämä havainto kyllä vahvistuu, jahkahan afrikkalaiset lukusanat Afrikassa nyt matkustelevain ja sinne yrityksissä olevain tutkiain kautta tarkemmin saadaan kerätyiksi. Siitä minä jo olen kirjoittanut ja lähettänyt tämän tapellin muutamille ulkomaalaisille.

Kuin nyt tämä minun tutkintoni näin jo vähissä näytöksissäkin on perustettu (se vähäinen sanain polvein vertailus on myöskin lukuunotettava) ja kuin nyt vastustus Suomen kielen ja kansan arvon ylentämistä vastaan on jo hyvin paljon tasautunut; niin etkös uskaltaisi olla niin hyvä ja kirjoittaa minulle Snellmanille näytettävän puolustuskirjeen sitä varten, että antaisivat minulle vaikka vähemmänkin avun kuin sen, minkä jo Laguksenkin lauseen päälle minulle annettavaksi esiteltiin. Sitte ehkä jaksaisin painattaa dosenttiväitöksen ja päästä puutteen kiusasta irti.

Sinuun nyt suomalaisuuden vastustajat semmoisesta puolustuskirjoituksesta eivät suinkaan voine vihastua.

Toivon siis, että lähetät sen ja olen aina

totinen veljyesi D. E. D. Europaeus.

Hels[ingissä] 13 heinäk. 1863.

106. Lönnrotille.

[3 p. elok. 1863.]

Jalo Veljyeni!

Tässä minä Sinulle saan lähettää Greivi Armfeltin käsiin saatavaksi kiireeltä painetun ulosvedon vertailuksistani: Keisarin lähtöpäivänä minä sain näitä tukun Kreivi Armfeltille käsiin. Kyllä näille kohta on painettava jatke ja tekstiä sivuun selitykseksi.

Nyt ei ole aikaa pitkältä puhella. Voi hyvin! sitä toivottaa

veljyesi D. E. D. Europaeus.

Helsingissä Kesämarian päivänä 1863.

107. Lönnrotille.

[12 p. elok. 1863.]

Jalo Veljyeni!

Tässä seuraa myötä toinen vähän korjailtu painos näitä lukusanoja. Kohta minä painatan tähän vähän lisäänkin ja toisenkin sivun täyteen.

Nyt toki on katkennut se kieltokin, joka tätä ennen estämällä esti minua saattamasta näitä tutkinnoitani julkisuuden eteen. Jo näet sen luvataan ottaa niitä Suomeen ja meinataan niin päättää Seuran tulevassa kokouksessa. Ennen ei "missään muodossa" saanut niistä kirjoittaa ei F. Alm. T:ngiin, ei Hels. T:ngiin eikä muinoin Morgonbladiin, mutta vasten saivat kaikki kirjoittaa. Vieläpä Manninenkin nyt keväillä ei uskaltanut ottaa Tapioon mainettakaan yhdestä kirjoituksesta, jonka minä näiden tutkintoini viimeisestä edistymisestä kirjoitin ja lähetin Tapioon pantavaksi. Ja toiselta puolen minua sitten syytetään ja poletaan kaikella tavalla siitä syystä, miksi minä näistä tutkinnoistani ennen en ole mitään julki saattanut.

Pääsyy siinä vainossa näitä minun tutkinnoitani kohtaan on nähtävästi kansallisuuden polkemisen himo, se saksalaisten: "Die Regierungen und die Völker müssen sich vor der Presse beugen." S.o. keskivälimäinen syrjäkunta tahtoo sanomalehtein ja muun kirjallisuuden kautta pysytellätä kolmantena valtamahtina maan ja kansain niskoilla ja siitä syystä niitä pitää syrjäsensuurin voimalla pyydettämän toisistansa hajallansa pysymään, varsinkin jos yhtä kyytiä sopii niin halvoiksi katsotuita kansoja kuin Mongolilaisia ja Samojedia kansain likimäisten sukulaisten sekaan lukea.

_Karama_ ja _tri_ näyttävät kyllä olevan loitolla toisistansa; mutta malayin sekä semin kielten haaroissa on sama mukautuminen _kahden_ alku-äännöksen mukaan tapahtunut ja jos semin kielissä _r_:n sialla on _l_, niin onhan kaikissa Berberin ja Tuaregin murteissa 3 = _karat_ tahi _kerat_ ja Baskinkin kielessä _hirur_. Mutta kaikki semmoiset mutkat tulevat kyllä paljoa selvemmiksi, jahkahan tapellit painetuiksi tulevat ja varsinkin kuin selityskin lisään tulee.

Voi hyvin! sitä toivottaa

veljyesi D. E. D. Europaeus.

Helsingissä 12 Elok. 1863.

108. Lönnrotille.

[5 p. marrask. 1863.]

Jalo Veljyeni!

Anna näiden numeroin mennä kirkkomiesten kanssa ympäri seudun näyttölehdeksi, ja ole niin hyvä ja kehoita kirkossa sanankuulioitasi tätä lehteä tilaamaan. 4:s n:o tulee yli-huomena ulos ja sitten viikkokausi levähtää, että ennättää tilaajat keräytyä. Sitten kyllä annetaan se levähtänytkin lehti tilaajille.

Ole vielä niin hyvä ja lähetä minulle joku luettelus Kantelettaren oudommista sanoista ja niiden selitykset. Semmoisia Sinulla sanotaan olevan. Kyllä minä vielä kohta sillään kirjoitan Sinulle muutamia kysymyksiä niissä aineissa.

Lienenkö minä lähettänyt sitä kokonaista ensimäistä tapellia siitä "Ueber den Urstamm" erittäinkin Sinulle, vain tuliko se vaan se ensimäinen sivu Sinulle ensin erittäin? Jos se molemmin puolinen tapelli olisi Sinulle tullut erittäinkin; niin ole niin kyvä ja lähetä se takaisin, kuin onhan se siinä kokonaisessakin. Sen ensimäisen kokonaisen tapellin pois jääminen tappaa minulta yhden kappaleen sitä kirjaa.

Näitä näyttölehtiä saisi osa mennä muihinkin pitäjiin.

Veljyesi D. E. D. Europaeus.

Hels[ingissä] 5 Marrask. 1863.

109. Lönnrotille.

[18 p. marrask. 1863.]

Jalo Veljyeni!

Varmaankin minun viimeinen kirjoitukseni ei ole tullut Sinulle käsiin, kuin ei ole kahteen viikkoon kuulunut mitään vastausta.

Minä pyysin, että saisin tänne niitä Kantelettaren sanoja, joita K. G. Borgin sanan mukaan Sinun takanasi oleman pitäisi.

Toiseksi pyysin, että saisin takaisin sen ensimäisen tapellin lukusanojani, jos siitä molemmin puolin painettu kappale Sinulle on mennyt. Se tappaa minulta yhden kokonaisen kappaleen sitä kirjaa.

Eihän kepeä lyhyys kirjeessäkään pahaa tee.

Veljyesi D. E. D. Europaeus.

Hels[ingissä] 18 Marrask. 1863.

110. Reinholmille.

[Heluntaimaanantaina 1866.]

Veliseni!

Koska tuossa näin kiini pannun kirjeen Sinulle, niin pistän pari sanaa poveen.

Kirjoita Veikkonen vaikka "per porto" kuka ja missä paikoin siellä Walgedjärven paikoilla se on joka sen puolen murteen sanoja on kirjoittanut?

Minä jo olen kirjoittanut Seuralle "Suomeen" pantavan kirjoituksen ungarilaisten ja ostjakkilaisten muinoisesta olosta Suomessa, Lapissa ja pohjais- sekä keski-Wenäjällä. Minä olen saanut Beskoruilovitschin uusia karttoja Pietarin ja Novgorodin lääneistä, jotka ovat paljoa tarkemmat kuin Schubertin kartat ja edellisistä olen saanut paljon paikkain nimiä lisään. Archeologiallinen Seura Pietarissa on kanssa luvannut painattaa niitä tutkinnoitani venäjäksi ja saksaksi ne tulevat kanssa sekä suomeksi Suomeen.

Mutta olisi monta kysymystä kirjoitettavaa sille herralle Bieloseron Ujesdassa, jos saisin tietää hänen atressinsa. Se nyt on asiani. Työtä on tutkinnoissani joka päiväksi eikä ne tämän maailman aikana niin suurelta alalta tyhjään lopu.

Kirjoita jos vaikka vaan se atressi

muinoiselle kumppanillesi D. E. D. Europaeukselle.

Mikkelissä Heluntain maanantaina 1866.

111. Ahlqvistille.

[20 p. marrask. 1871.]

Veliseni!

Brosyrini palkinnoksi minä pyytäisin Sinulta yhden ainoan sanan, jos mahdollista olisi.

Kuinka on _vasen_ vogulin kielellä? Se sana on _pegi_ ostjakin kielellä ja sen vogulilaista muotoa minä myös toivoisin saadakseni tietää.

Veljyesi D. E. D. Europaeus.

Vuorikadulla 9. Hels[ingissä] 20 Marrask. 1871.

112. Ahlqvistille.

[8 p, jouluk. 1871.]

Veliseni!

Jos ei liian vaivaksi liene, niin eiköhän sopisi Sinun olla niin hyvä ja toimittaa minulle lyhyt tieto niistä vogulin kielen sananpolvein eli kasusten päätteistä, jotka eivät löydy siinä, mitä Schiefner muinoin niistä painatti. Että sananpolvein päätteet osaksi ovat säilyneet adverbeissä ja postpositioneissa, sen Sinä kyllä tiedät ja niistäkin minä soisin saavani mainitun kielen alalta lyhyen tiedon. Minä nyt tulen valmistamaan docenturiväitöstä suomalais-ungarilaisten kielten verrannollisessa tutkinnossa, josta rehtorin ja dekanuksen kanssa jo on puhuttu. Väitös tulee saksan kielellä. Hra Senattori Snellman sanoi viime Kirjallisuuden Seuran kokouksen alussa, että hän sen kyllä myönnyttää, että lause suomen kielen erinäisestä sukulaisuudesta samojedin kielen kanssa on erhetys tahi "lapsus calami". Sen siinä kuulivat muutkin.

Huomena minä lähden Pietariin ja olen siellä tammikuuhun asti.

Sinne sopii kirjoittaa minulle kirjeet annettaviksi Kirkkoherra Öhqvistille Suomen kirkkokartanoon Konjusnoin kadulla.

Veljyesi D. E. D. Europaeus.

Vuorikatu 9. Helsingissä 8 jouluk. 1871.

LIITE.

113. Wareliukselle.

[13 p. jouluk. 1848.]

Onnea, onnea Veikkonen!

Vain niin, että Sinusta jo tuota suoraa tehdään akoillinen mies. Kielet kulkeevat enemmän kuin luulisikaan. Juuri lähteissäni Helsingistä kysäsin Rinnustelialta: "Konsa se Waronen häitä pitää?" "Jouluna, jouluna", sanoi. Jopa sainkin kuulla' Sinua jo kirkossakin kuulutetun sulhaiseksi. Voi miekkoista, kuin saapi morsiamen! Kutsuhhan toki minuakin häihin, jos vaan pidät ne niin reimasti, että niitä kannattaa ma'istaa'. Vahinko vaan, etten taida' varmaan sanoa' taitanenko täällä toivoa' Sinulta kirjausta, vainko Hämeenlinnassa, sillä luulen jo ennen joulua sinne lähteväni. Jos Hämeenlinnaan meneviä ketä tapaaisit, niin sopisi käskeä' kysymään minua kestikievarissa, jossa ehkä al'uksi ruvennen syömässä käymään, ja siksi varaksi, jos en sopisi kohta tulemaan, saisit kirjoittaa' kaksi kirjausta, viiden siihen jäämään ja toisen postissa tänne tulemaan. Sopisiko kukaties yksin tein lähteäkseni häihisi ja mennäkseni Hämeenlinnaan.

Täällä olen nyt siitä syystä, kuin olen ottanut työkseni suomalaisien sanojen latelemisen Meurmanin tekeillä olevaan Wenäen, Ruotsin ja Suomen Sanakirjaan, ja Lönnrot, jonka sanakokouksista ehtimiseen kirjoitan mitä tarvitsen, nyt itsekin on täällä.

Jos en ker'inne' saada' Sinulta vastausta, niin ken tietää, jos tulnen ilmankin häihisi, niinkuin muinen Lemminkäinen, ehkä kyllä en olekkaan niin ankara veitikka kuin hän. Asia on kuitenkin sen päällä, kuin saan tiedon häistäsi ja kuin asiat muuten sopiivat. Kuitenkin voi' hyvin ja onnistu', toivottaa

naapurisi Europaeus.

Laukossa Vesilahdella 13 Jouluk. 1848.

114. Wareliukselle.

[19 p. helmik. 1849.]

Veli hopeaiseni!

Olisipa toden perästä ollutkin hupaista, jos olisin saanut päästä' häihisi, mutta Laukosta piti aikaisin lähtemäni, ja Hämeenlinnassakaan ei tullut viipymistä enemmin kuin sitte Helsingissäkään niin kau'an kuin al'ussa luulin. Kirjauksesi sain kuitenkin tänne ja sen myötä kolme muutakin minua perästä ajanutta kirjausta. Kiitos Suomen kunnollisille Postimestareille, kuin yksikin niistä kirjauksista, Räävelistä tullut al'uksi oli kirjoitettu tulemaan Wiipuriin, sieltä kirjoitettu menemään Tampereelle ja Laukkoon, sieltä ta'as takaisin Hämeenlinnaan, siitäkin vielä Helsinkiin ja Helsingistä viimen tänne.

Tahtoisin tietääkseni, kuinka laajalta ne nykyisen aj'an monikon kolmannen kohdan eritapaiset päätteet tavataan. Tiedäthän, että mainittu pääte' siellä elopaikoillasi taikka vähintäkin varmasti Vesilahdella aina sanotaan pitkällä äänikkäällä näin: tuleevat, pyrkiivät, j.m.m. Niin alkaavat jo Valkealassakin ja koko Kymen tienoilla sanoa'. Savossa Saimaasta pohjaisiin sanoovat samoin, sillä vaan eroittaen, että ee muuttuu oo:ksi taikka öö:ksi: _tuloovat, mänöövät_ j.m.m. Täällä Savitaipaleessa sekä sitte koko ei-Hämeisessä Wiipurin Läänissä ja Inkerin maallakin sanotaan: _tulloot, pyrkiit_. Mutta missä ja kuinka laajalta sanotaan: _tulevat, pyrkivät_? sitä olisi minulla nyt tarpeen tietää'. Sanottaneeko missään, yhtä vähän kuin ei missään sanota' _tulevi, sanovi_ ehkä Lönnrot kyllä niin kirjoittaa. On kyllä Raamatunkin kielessä tulevat j.m.m., mutta on siinä myöskin aina _anda jaka_ j.m.m., niin että sen kirjoitukseen ei paljon taida' luottaa'. Sinä sen mutkan hyvin kyllä tuntenet kuin olet paljon maita matkustanut ja muutenkin elänyt eri paikoissa siellä Tur'un läänissä.

Kirjoita' kohta sel'itys siitä

veljellesi Europaeukselle.

Savitaipaleessa 19 helmek. 1849.

115. Wareliukselle.

Savitaipaleessa 28 huhtik. 1849.

Veli kultainen!

Kiitoksia kirjauksestais; olisit vieläkin paremmin tehnyt kuin te'it, jos olisit koko paperin kirjuttanut täyteen. Eihän Sinulla kuitenkaan ole' niin kiirettä työtä, kuin minulla on. Tahostais kirjutan nyt meien omaa kieltä; saisithan Sinäkin aina ko'itella' pistellä Kyröläisiin kieltä omiinkiin kirjohiis, niin sitte tultasiin paremmin tutuksi kumpasenkin kielen murteen kanssa. Lönnrotiltakiin sain kirjan. Se jo lupaa lähteväse' Kajaaniin tuota myöten.

-- -- -- -- -- -- -- --

Täällä tulen nyt olemaan koko tämän vuoen ja työtä on niskaan asti, mitä vaan ennättää' taian. Sentähen en nyt varmaankaan kerkiä lävistämään Helmivyötäkään ennen kuin tulevana Jouluna, sillä sitä soisin vielä paljon saavain parannella' ja somentaa'.

Pitäjän kirjastoa on tänne ahkerasti ko'ettu soaha' kokoon ehkä kyllä kansassa siihen tuntuu olevan vähän halua. Ko'eppas Sinäkiin sitä sammaa pyytää siellä puolen, jos suurella tahi omalla kirkollais. Olliishan se tarpeen asia. Kuin ahkerasti ja heittämätä piät asiasta kiini, niin kyllä sen toimeen saat.

Ethän Sää yhtään kirjuttanut mitä Sinulla muuta askaretta nyt on yli kouluttamisen, joka ei kuitenkaan ottane koko aj'an Sinulta. Pahoin pilasit Vekkuliis sellaisilla rivosanoilla kuin Habakuk! onkos se nyt siivon miehen työtä? Kyllä Sinua on jo vaimoiskiin siitä torunut, jos hän on kunnon vaimo. Muutenkiin tuntuu se lii'an vähän onnistuneelta ja kirjutuslaatu ei ole niin vapaata kuin pitäis oleman. Katso' mitä männeen vuoen Suomettaressa 34 luetaan Consciencén kirjutustavasta ja muista mitä L. Blad sanoo, niin tulet vielä suureksikiin kirjaveitikaksi. Pitäähän miestä neuvoman. Eik's niin! Mies neuvotusta tulloo, koira neuvomattomasta.

Kirjutappas kohta tarkoin miten se _d_ sinun tavallas oikein äännetään? Niinkös että kielen nenä vaan hellästi tapaa ylähampaihin, niin että henki pääsöö kielen ja hampain välite' kulkemaan? Mutta, niinhän ei _l_:ä kuitenkaan tule' se'assa kuulumaan ehkä Renvall sanoo _d_:n äännettävän tärisevästi(?) kuin _dlr_. Eikös se oikeistaan ole sekaääni puustavista _drs_? johon taitaisi _v_:kiin lisättää?

Hyvin tekisit, jos kerääisit teien puolen satuja niin paljon kuin taitaisit. Lienööhän niitä toki vielä lapsillakin, ja eiköhän teillä vielä liene loihturunoja, vaikka lyhviäkiin. Kokoa' sanakirjaankin sanoja, joita parahiten saanet sillä lailla että jonkiin taitavan miehen kanssa rupiat yhdessä katsomaan Renvallia läpi, jolloin sanat parahiten muistuut mieleen. Saathan sitte 10 kop. kultakiin sanalta Seuralta, niin että apumiehelleiskiin saat antaa. Saisithan vielä kesäluppais aj'alla lähtiä lähipitäji[i]n jalkatampissa kävelemäänkiin kaikkia maailman hyvää keräämään ja tiiustelemaan. Kirjutappas sää nyt vastauksiks näinkiin suuren kirjan

veljelleis Europaeukselle.

116. Wareliukselle.

Savitaipaleessa 31 elok. 1850.

Veli Kultaiseni!

Melkein tunnut olleesi pahalla tuulella kirjoittaissasi kirjaustasi "27 heinäk.", kuin sitäkin kysyt, mihin meidän valistuneina aikoina satuja tarvitaan, ja mitä niillä tehdään, ja kuin Helsingin Sinulta suun sivuitse menneitä hyviä päiviä vihastut; ja vieläkin kuin minua tuolla lailla "?!" suomit, kuin muka olen kirjoittanut Sinun osasi Sanakirjan tehossa olevan "_N-n_ al'usta sanaan _Styfhalsig_". Lienee kuka hyvänsä sitä kirjoittanut, mutta en suinkaan minä, sillä jo mennä vuonna heinäkuun alussa toi Oksanen minulle valmista sanakirjaa sanaan _Penning_ ja Hanénilta sain viimeis syksynä sanasta _Stöpig_ alkain. Tätä väliä olen minä Sinullekin kirjoittanut, mutta en muuta; enkä tiedäkkään, kuinka te olette alkuansa työnne määränneet. Nyt on siis paitsi muita väliä vielä _Styfhalsig--Stöpig_ kirjoittamatta, enkä tiedä, lieneekö se Sinun vain Hanénin kirjoitettavana. -- Ja vieläkin kuin varoitat minua työtäsi tärväisemästä. Min' en ole mitään tahtonut enemmin vihata, kuin itserakkautta, ja katson sentähden ainoastansa sitä parhaaksi, minkä soveliaimmaksi ja oikeimmaksi näen, säästämättä enemmin omia kuin muidenkaan omituisuuksia. Niitä parannuksia kirjoitustavassani, joita ensin koettelin, mutta jotka sittemmin kyllä arvasin kaikille kelpaamattomiksi, olen armotta heittänyt pois, ja olisin siinä asiassa mennyt edemmäksikin, jos ei tutkijakunta, joka ueuvoitteli kirjoitustavasta ja vaatiikin sanakirjaa "yhtämukaiseksi", olisi määrännyt, että _k_ ei tule pehmitettäväksi _j_:ksi (esim. _ale_ ei _alje_), mutta että muuten kaikki tulee Eureenin kieliopin mukaan kirjoitettavaksi. Kiroa Sinä tutkijakuntaa ehtimiseen, sillä minä ehtimiseen ojon Sinun sanojasi _te(v)ossa, al(v)ussa, var(a)astaa, jaka(a')_. Jos tahdot kirjoittaa tutkijakunnalle kirjoitustavastasi, niin olkoon sanottu, että se on varsinkin Tohtor Castrén, joka yhtämukaisuutta vaatii, ja esti, ettei sanakirjaa jo sillänsä ilman minun katsomattani ruvettu painamaan, niinkuin varsinkin Oksanen ja Elmgren jo toissa keväinä tahtoivat. Tutkijakunnan tarkoitus on, ettei mitään erinomaisia poikkeamisia entisestä kirjakielestä pitäisi tehtämän, paitsi mitä juuri tarvis vaatii. Henkähys ja k pehmitysmerkit sekä monet murteista saadut erilaisuudet päätettiin sentähden huoletta jätettäviksi pois, kuin ne kuitenkin eivät lukijoita yhteiseen, mutta ainoastansa kielentutkijoita hyödyttävät, mutta kielentutkijat kuitenkin varsinaisista selityksistä niistä selon saavat.

Tulevan kuun keskivälissä tulen minä Helsinkiin. Sanakirjaa läpikatsoessa menee paljon aikaa, sillä minä verron kaikki Meurmanin Ruotsalais-Wenäläisen sanakirjan kanssa ja silmäilen vielä muitakin huonompia ruotsalaisia sanakirjoja sekä muita lähteitä. Ainakin menee koko talvi lävitse katsoessa. Milloinko sitte painaminen alkanee, sitä en tiedä, sillä vaatimista myöten pitäisi kaikki oleman valmis, ennen kuin tutkijakunta ottaa sen tutkijaksensa, varsinkin sentähden, jos yhdistetyt sanat ovat osainsa kanssa yhtämukaisesti suomennetut, esim. _föra_ ja _öfverföra_. Tulevan kesän kuluessa on siis sanakirja vasta valmiiksi toivottava.

Älä etsi estelemisiä satujen keräämiselle; kyllä niitä toivotaan kerättävän vaikka kuinka paljon. Lappalaisista, Hiiden väestä, munkkilaisista ja muusta sellaisesta pitäisi Sinun tarkkaan kyselemäsi. Lauluja ja niiden laulantoja, sananlaskuja, arvoituksia sopii myöskin kerätä kussa sattuu.

Onkos siellä mitä vanhoja hautoja ja roukkioita? Tavataankos niissä vaski-, rauta- vain kivikaluja? Onkos mitä pantu kuolleen suuhun taikka muuhun vissiin paikkaan? Olisi niitä paljonkin kysymisiä, mutta paperi loppuu. Jää hyvästi ja kirjoita

veljellesi Europaeukselle.

Kuuluu, että Sortavalan tunnettu kappalainen H. Renqvist ei ole laskenutkaan poikaansa niin syntisille retkille kuin runoja keräämään.

117. Wareliukselle.

[IS p. kesäk. 1851.]

Veli hopeaiseni!

Kirjauksesi 27 päivältä toukok. on vastaamatta viivähtänyt; arvaatkos mistä syystä? Itsekin kehoitat minua "tekemään kaikki mitä taidan mielenmittauksen huojennukseksi". Kirjauksesi tullessa olinkin innoimmillani puuhassa kirjoittamassa ankarata kirjoitusta mielenmittauksestamme ja Nordenstamista. Sama kirjoitus menee tänä päivänä Ruotsiin ja tulee siellä painetuksi. Se on ruotsiksi kirjoitettu ja niin suoraan ja innollisesti kuin suinkin olen taitanut. Varmaankin hirtää N--m minun. Kirjoitukseni kouristaa väkevästi tämän ajan jumalattomuutta ja vihaa vieraita kansoja (vanhoja vihollisia) sekä esivaltaa kohtaan ja näyttää että ristin oppi, joka opettaa kunnioitusta esivaltaa kohtaan ja ystävyyttä kaikkein kansain välillä on ainoa tie onnellisemmille ajoille. Ynnä kouristan minä herännäisiä kuin ne eivät yhtään ota jokapäiväisen elämän varsinaisista asioista kiini. Näet jo tästä, että korkeinta esivaltaa minä en suinkaan loukkaa enkä Nordenstamiakaan tahdo muuta kuin parantaa. Perintöruhtinaasta kirjoitan varsinkin hyvästi. Minä vaadin, että kaikki kirjat ja kirjoitukset, mitkä vaan voivat, pitää kirjoituttaman rakkaasti mieltä ylentävästi Jumalan tygö, missä vaan til'asuus antaa. Niin olisit Sinäkin tehnyt paremmin, jos olisit kirjoittanut Enon opetuksen enemmin sillä tapaa kuin Huvitus l. töistä. Siinä on totta liiankin kuivajumalisia kirjoituksia, mutta sellaiset olisivat ainakin jääneet pois Enon opetuksista. Tuntenenko oikein mitä kirjauksesi näkyy todistavan, että Sinulla nyt todella jo onkin hellempi mieli kuin ennen. Antakoon Jumala että niin olisikin. Kuin kirjoitukseni tulee Ruotsista tänne, niin lähetän minä siitä kappaleen Sinullekin. Kirjoita sitte hyvästi minun puolestani.

Rantasalmea sanotaan oikeimmin Mikkelin kappeliksi. Ripatin asiat kuuluvat ilman hänen syyttänsä tulleen rappiolle. En kuitenkaan tiedä mitä mieheltä vielä saanetkin.

Sanakirja pitäisi näinä päivinä pantaman painiin, mutta osa käsikirjoitusta on Ruskealassa vielä tulematta. Siellä on takaperin Suomalais-Ruotsalainen Sanakirja tekeillä.

Keisarin poika Konstantin käveli tänä päivänä kaupungissa. Se on laihan kalpea poikarojakko. Sen laivasto on vielä haminassa.

Ei muuta tällä erällä, vaan elä terveenä ja kirjoittele hyvälle

veljellesi Europaeuksellekin.

Helsingissä 13 kesäk. 1851.

118. Wareliukselle.

[7 p. kesäk. 1852.]

Kas niin!