Part 11

Jos Meurman kysyisi jotakuta kirjaa, taitaaksensa epäilemättä antaa' rahoja Sinulle, niin lienee tämä kirjaus saman täyttävä, jonka siis varoiksi mahtanet ottaa mukahasi Meurmanin luokse. Hänelle olen kuitenkin jo kirjoittanut, antaa' Sinulle kysyttyä mainittu summa rahoja.

Mitä jo ennen toisessa kirjauksessa kirjoitin siellä olevien kirjojen tänne lähettämisestä, saat niitä lähettää' markkinavä'en kanssa Porvoosen taikka myöhemminkin tulevan viikon sekä sitä seuraavankin viikon al'ussa, sillä silloin on meidän kirkkoherralla Kellmanilla uhka lähteä' Porvoosen, josta hän vaikka Öhmanin kirjapuodista saapi helposti tänne tulevat kirjani. Muutoinkin taitaisit niitä lähettää Lappeenrannan kautta Viipuriin päin matkustajille, jotka taitavat heittää' ne Lappeenrantaan koulun opettajalle Mennanderille, josta ne helposti taidan saada'.

Kirjoita' siis kohta kaikellaista

veljellesi Europaeukselle.

Portörin astioinensa saat vaikka myödä' mistä hinnasta lystäät, jollekulle vastatulleelle ja sitä tarvitsevalle ylioppilaiselle. Anna' seuraava lappu madamin viedä' Simeliuksen kirjapainoon.

61. Lönnrotille.

Savit[aipaleessa] 21 heinäk. 1849.

Veli kultaiseni!

Kuin Meurman nyt on Tur'ussa, niin käypi parahiten laatuun, että lähetän nyt kohdastansa Sinulle seuraavaiset läpikatsotut arkit 147-175. Nyt lähden Lappeenrantaan veneellä, saamaan Meurmanin lähettämiä rahoja, niin käypi hyvin arkkienkin postiin paneminen. Kukaties et tarvinne' Sinäkään niitä Meurmanille, senkun kohdastansa Hämeenlinnaan.

Suurilla Venäen maan specialkartoilla olen ahkerasti hakenut Suomalaisten jälkiä nimissä, ja jo tullutkin siihen vakuuteen, että Suomalaisia ennen ei ole ollut etelämmällä Venäellä kuin nytkään Inkerillä; vieläpä ovat Inkerilläkin levenneet etelä- ja varsinkin länsipuolella Venäläisiltä ennen asutuille aloille. Pitäjät Gubanitsa, Sherebäta, Moloskovitsa, Skvoretz, Kolpina j.m. ovat pi'an kaikki kylien ja jokien nimet Venäläisiä, kukaties pikemmin Vendiläisiä (josta Venäläinen, kuin niitä Slaväniläisiä Suomalaiset lienevät ensiksi tavanneet), koska ei itsessä Venäellä, mutta enemmin vanhassa Vendin maassa Itämeren ja Tyringin välillä löytyy paljon päätteitä witsch (witz), itsa.

Suomalaisten entinen ja osaksi nykyinenkin eteläänpäin ul'ottuminen juoksee noin 50 virstaa etelätse Suomen lahdesta, Nevasta ja Laatukasta Tichvinan kaupungin tienoille. Siitä vähän idätse kiertäen Kargopoliin, josta taas pohjaispuolitse kiertäen Schenkurskiin, jonka takana Viena tulee vastaan. Sen latvajo'elle Jugalle tulivat Kasanin pohjaispuolitse varsinkin Vetlugan virtaa myöten. Suchonan ja Wytschegdan varsille eivät levenneet, mutta vasta pohjais-Vienan sivujoille Pinegan ja Jemzan varsille. Wetlugankin (Wolgan sivujo'en) latvalla on vähällä alalla toistakymmentä puron ja kylän nimeä Suomalaista, ja itään sekä länteen päin siitä ei jos muutamia Suomalaisen näköisiä nimiä löytää. Sitä vastaan on niissä vieraissa paikoissa vierastapaiset nimet vallan päällä, sellaisin päättein kuin -домля, (-темля) -меня, -бoi, (-бай), -capa, (-сора), (-сера), (-шара), -окса, (-екса), -шма, -ига, -гумсъ, -ба, -лсарь, -похта, (-пахта), -божа, -балъ, -года (-гда). Tämänlaissanaista kieltä puhuivat siis venäläisten edelliset kansat etelämpänä mainittua Suomalaisten rajaa, paikoin sekaisinkin yli rajan. Nä'yttää näistä päätteistä ja yhteisistä nimistä (Вишера [Syräniläiseksi _schor_ = joki] joki yhtyy Uuden Linnan luona Wolchovaan, toinen Wytsegdaan, kolmas Каmа'ап liki latvaa) että Syräniläissukuinen kansa on ennen asunut Ilmenjärvestäkin länteen päin ja Moskuvasta länteen sekä etelään, mutta kuin etäälle, en vielä tiedä', kuin kartat eivät yllä'.

Jos liikenisi Sinulta, niin ole hyvä ja lähetä postissa minulle Viron, Lihvin ja Kuurin? maan karttasi sekä nimisel'itykset joksikuksi aj'aksi. Mielin tehdä' suuren kokouksen sellaisista muinaistietoisista Suomalaisista ja muista nimistä ja yhdistää siihen mitä Suomettaressa 1847 kirjoitin Suomalaisten esi-isistä, jonka kirjoitan saksaksi ja annan Pietarlaisen tietousseuran näppiin. Kaikki karttani olen selkäpuolelta lyijyspännällä ristinyt kirjaviksi.

Helsingistä kuuluu pel'oittavia sanomia. Nordenstam, joka sitte talven on pidätellyt Romaniseuraa edemmäksi pääsemästä on nykyisin saanut kiellon kaikille yhdistyksille, joilla ei ole Keisarillista perustuskirjaa. Surkuteltava on, kuin sitä Kirjallisuuden Seurallakaan ei ole. Saapikos se nyt sitä enään? Hyvä toki, kuin on se Viipurin Seuralla.

Unkarista ei sanomalehdet vielä virk'a muita kuin pienempiä tappeluja, mutta kirjauksen sisässä Ruotsista ehjinä tulleissa sanomalehdissä on muka puhuttu Venäläisten ja Itävaltalaisten 200 t. taikka toisia puheita myöten 180 tuhantinen joukko on tullut kovin lyödyksi Raabin luona 120, toisin puhein 90 tuhannelta Unkarilaiselta. Kroatilaiset ja Mähriläiset uhkaavat antautua Unkarilaisten yhteyteen. Kaikki Itävallan kansa on sodan kanssa tyytymätöin; rekruuttia viedään köysissä sotaväkeen. Unkarilaiset ja Puolalaiset liehtoovat kyventä joka paikassa.

Veljesi Europaeus.

Reinholm kuuluu menneen Vuoksen tienoille keräilemään. Ahlqvist toimittaa syyskuuhun asti Beckerin virkaa.

62. Reinholmille.

[28 p. heinäk. 1849.]

Armas Veliseni!

Mitenkös nyt saisin tänne Inkerin kartat, venäläisen sekä ruotsalaiset? Niitä olisi nyt välttämättomästi tarvis kutakin. Schubertin kartta lienee ehkä mu'assasi, niin että tahtoisit sitä itsekin tarvita', mutta ota hienoa postipaperia ja kirjoita siihen kaikki käytäväsi paikat tarkoin ylös, niin kuin kartallakin ovat, niin taidat kyllä sellaisella omatekoisellakin kartalla tulla aikaan ja minä sitte saan oikean kartan. Lähetä se Cedervallerille ja pyydä häntä lähettämään sitä tänne Savitaipalaisien kanssa, joita jokapäivän tapaa lankkusaksojen konttorissa. Jos Helsinkiin jättämäsi kartat jo olet antanut Seuran kirjastoon, niin saan ne sieltä kyllä Elmgrenin kautta, jolle nyt myöskin kirjoitan, mutta jos omaan kätköhösi olet ne vielä jättänyt, niin kirjoita sitte pikimältänsä Elmgrenille, että toimittaisi mainitut kartat tänne tulemaan.

Oletkos saanut viimeviikkoista kirjaustani? Siinä unohutin kirjoittaa kartoista. Oletkos myös saanut sitä kirjausta Helsingissä, jossa pyysin Sinun ottamaan Meurmanilta 10 hopearuplaa? Niitä vähintäkin et ole ottanut, niinkuin Meurman kirjoittaa. Saitkos myös sen kirjauksen, jossa oli Castrénille kirjaus sisässä? En kummaltakaan teiltä ole saanut vastausta. Vain jokos aikaisin läksit Helsingistä?

Kuinkas keräyksesi kulkee? Mitäs olet merkillistä saanut? Kirjoita nyt kohta minulle ja useammankin kerran. Tarvis olisi, että kirjoittaisit minulle, mitä maksujani olet jo suorittanut että tietäisin mitä vielä on suorittamatta.

Kirjoita kohtakin ja tule tätä kautta takaisinpäin; sitä anoo

veljesi Europaeus. V 28/7 49.

63. Castrénille.

[11 p. syysk. 1849.]

Jalo Veljyeni!

Lähettämistä kartoistasi ja kirjoistasi saan suuresti kiittää. Tässä seuraavat nyt kartat sekä toinen kirja takaisin. Toinen on vielä Wiipurissa, jossa eräs kanselisti kirjoittaa siitä kaikki vinoviivalla merkityt nimet. Kartoilta sekä varsinkin kirjoista olen saanut monta merkillistä nimeä. Nä'yttää Sinun kirjoista hakeneen ainoastansa suomalaisen näköisiä nimiä, mutta minä pikemmin olen merkitellyt kokonansa muukalaisia nimiä, saadakseni tietää, missä Suomalaisten ul'otuksen rajat kohtaavat ja missä taas sen kansan ulotuksen rajat, joka ennen on ollut Suomalaisten vieressä. Näitä rajoja vielä taiten en ole tavannut, mutta viikon kuluttua pitäisi saamani karttoja Pietarista lisään; ehkä sitte jo tapautuisivat kyllältä etäälle.

Kirjoistasi olen saanut niin paljon etua, että nyt ei enään taida epäilläkkään sitä, että Syräniläiset taikka niiden likiheimoiset asuivat sivuitse Moskovasta etelään ja länteen päin. Mainitsen tässä vaan, että jokia nimeltä Вишера jo olen tavannut viisi. Paitsi Wolchovaan, Wytschegdaan ja Kaman sivujokeen Kolvaan, joka itsekin yhtyy neljänteen Wischeraan, löytyy Moskovan tienoillakin joku sen nimellinen, koska kirja sanoo siellä löytyvän kylän Wischarskoi. Tscheremissin kieliopista olen tavannut, että Syräniläinen sana _vyy_ merkitsee _superum, ylä_. Ja kuin _schor_ on joki, niin _vyyschor_, venäeksi вишера, (вышара), siis on _Yläjoki_, kuin ne tilansa puolesta todellakin ovat. Mitäs _Kаmиpa_, (Koшиpa) merkitsee? joka löytyy Tulan läänissä, sekä Uudenlinnan lähillä toinen. Mitä -томля? (-темля), joka Moskovan läänissäkin paljon löytyy.

Cancellisti Brander kirjoittaa nimiä tulevan kirjoitettaviksi 3,000 paikoille. Sellainen joukko, jota vieläkin soisin lisäytyvän, tulee jo melkein hyvin näyttämään, mitä kieltä Wenäläisten edellinen kansa missäkin paikassa on käyttänyt.

Tiedän kyllä Sinulla olevan liian vähän aikaa, mutta jos työn vaihetukseksi suvaitset, niin ole hyvä ja kirjoita mitä tietäisit niiden sanojen merkityksestä, joita jo keväellä kysyin. Wiipurista annan nyt kysyä Syränin kielioppia, mutta jos sitä saataisiin ainoastansa Helsingissä, niin ole hyvä ja toimita se tänne tulemaan. Minä olisin sen jo ostanut Helsingissä ollessanikin, mutta silloin eivät yhden kappaleen tähden ruvenneet purkamaan suurin kokoihin köytettyjä välillisiä arkkia, jotka sinänsä venyivät Kirj. Seuran kirjaston lattialla, laajemmalta maailmalle pääsemättä. Tänne pitäisi Ahlqvistin ja Reinholminkin lähettämän kirjoja. Saisihan kaikki tulla yhdessä.

Elä terveenä! sydämmellisesti toivottaa

veljesi D. E. D. Europaeus.

Savitaipaleessa 11/9 49.

P. S. Kartoistasikaan en ole huolinut hakea paljon suomalaisia nimiä kuin ei ole varsin silmään pistäviä tapautunut. Lieneekö Korelina Tobolskin lähillä vanhastansa vain myöhemmin saanut olonsa ja nimensä? Syränin kieliopista kirjoitan myös Tikkaselle; ehkä hän sen minulle toimittaakin.

E--s.

64. Reinholmille.

[19 p. syysk. 1849.]

Veli hyväseini!

Lienetkö enään elossakaan, kuin ei Sinusta kuulu paljon mitään. Kuulin vaan Juhannuksen aikana, että olet kulkenut Wiipurin kautta Wuokselle päin. Ei muuta mitään. Wiipurin (Cedervallerin) kautta kirjoitin kesällä Sinulle kaksikin kerta, mutta sittenkään en ole vastausta saanut.

Tärkein asia on raha-asiani Helsingissä. Lienethän keväillä saanut kirjaukseni, jossa Sinua pyysin Meurmanilta ottamaan 10 hopeaista käyttääksesi useampiin Helsingissä oleviin asioihini, mutta et ole ottanutkaan rahoja ul'os ja asiat ovat siis vieläkin kesken toimittamatta. Pahin on, että nyt en muistakkaan, mistä asioista kirjoitin mainitussa kirjauksessa ja mistä sitä ennen, niin etten varmaan tiedä, mitkä nyt Sinulta olisivat toimitetut ja mitkä ei. Ilmoita siis Veikkonen miten niiden asiojen kanssa laita on. Vain etkö ole saanutkaan kirjauksiani, kuin et vastannutkaan ole mitään. Saitkos sen keväellisen kirjaukseni, jossa melkein pelkästä Kauteleesta ja sen soitoista kirjoitin.

Sisareni Charlotta on nyt sen uuden tyttökoulun opettajattarena Pietarin suomen Seurakunnassa. Se avattiin menneessä kuussa. Hän jätti Sinulle lähetettäväksi vielä yhden vih'on runoja ja palmikkonauhan Sinulle Itsellesi muistiksi.

Kirjoita nyt kohta pitkän kirjauksen; vaikka makaat vähemmin yhtenä iltana. Sitä odottaa

veljesi D. E. D. Europaeus.

Savitaipaleessa 18 Syysk. 1849.

P. S.

Jos et jo ole lähettänyt Bergenheimin ja Schubertin Inkerin karttoja, sekä Sjögrenin über Ingermanland und über die Jämen, niin lähetä ne kaikki pikimältänsä, josko raskaassa postissa taikka jonkun matkustavaisen kanssa koulun opettajalle A. F. Mennanderille Lappeenrantaan taikka Cedervallerille Wiipuriin jätettäväksi, jotka ne minulle toimittaisivat.

Kirjoita nyt tarkoin matka- ja Helsingin asioja. Kirjoita myös nimeni Kalliolan Matkamuistelmien tilauslistalle.

Elä unohuta kirjoittaa

veljellesi Europaeukselle.

19 syysk. 49.

65. Ahlqvistille.

(Reinholmin kokoelmassa.)

[25, 30 p. syysk. 1849.]

Veliseini!

Toissa päivänä lähetin postissa kirjauksen Sinulle, jossa anoin vielä yhtä Ritteriä lisäksi. Se kirjaus ei vielä liene tätä ennen ennättänytkään, sillä nyt taas puuttui yksi Savitaipalainen matkustamaan Helsinkiin, jonka kanssa sopiikin lähettää mainittu Ritter. Se olisi muistaakseni se osa, joka kertoo Kiinasta, ja jossa myöskin paljon puhutaan sekä Usun että Tingling kansoista. Inhaltsverzeichnississä nä'et munkin Hiacinthin kääntämä kertomus Dschungariasta sekä Usunista mainituksi; myöskin Dynastiasta Wei 392-534 sekä muistakin, niin että sen kyllä helposti tunnet. Ehkä Kellgrenkin sen parahiten osaa antaa. Lähetä nyt, Veikkonen! sekin kirja minulle; sekin olisi välttämättömästi tarpeellinen.

Jos Reinholm olisi tullut, niin ole niin hyvä, ja käy kaiken mukomin häneltäkin anomassa Bergenheimin ja Schubertin Inkerinmaan kartat, sekä Sjögrenin kirjat: Über die Jämen ja Über Ingermanland, joita jo usein olen kirjoittanut perään. Ehkä tapaat Reinholmin kirjastosta.

Elä pane pahaksi vaivojasi. Hyvin tekisit, jos vielä kirjoittaisitkin kaikellaista

veljellesi Europaeukselle.

25 syysk. 1849.

Jopa nä'inkin, että Prichard nimittää _Ritter V Band_, jonka sivulla 611 ja 613 puhutaan niistä kansoista, joita tietää tarvitsen. Jos tapaat, niin pyydä Castrénia ja Kellgreniä nyt vastaamaan, mitä heiltä olen kysynyt.

Ota myös Bibliothekista Müllers Der Ugrische Volkstamm ja Tikkasen kirjakaupasta viiminen _Suomi, Tidskrift_; Reinholmin kautta toimitan maksun sekä siitä että Syränin kieliopista. Toimita Veikkonen seuraava kirjaus pian Castrénille. Häneltä tarvitsisin vastauksen tämän talonpojan myötä.

Mikon päivän suntaina 30/9 49.

66. Castrénille.

[30 p. syysk. 1849.]

Jalo Veljyeni!

Elä paheksi, että näin heittämättä anelen Sinulta tietoja, ehkä kyllä arvaan, että kallis aikasi on omiin töihisikin tarpeempi, mutta toivon kuitenkin, ettei minunkaan vaatimani tiedot ole Sinusta muuta kuin hyvin mieluisia.

Olen jo ruvennutkin kirjoittelemaan aineita kokoon, saadakseni Pietarin tietous Akademialle kertomuksen Suomalaisten esi-isien ja heimokansojen asuntopaikoista ja asioista, mitä olen kirjoittanut Suomettareen sekä paikkojen nimistä ja muista tiedoista saanut lisäksi. Mennä kesänä sain Akademialta rekommendationi-kirjoituksia matkoilleni, joiden tähden lupasin jotakuta kirjoittaa.

Tietänet ehkä jotakuta niistä vanhoista Tschuudilaisten haudoistakin, joita löytyy Wienajo'en tienoilla; olisivatkohan nekin sekä kansan muistia, että niiden rakennuksen, niissä löyttyjen kalujen ja muiden merkkiä myöten saman kansan hautoja, kuin ne, joita Sibiriassa löytyy? Niistä sanotaan kirjassa Ritters Erdkunde: "Alle diese Gräber, wo sie -- -- -- geöffnet wurden, immer zeigten sie in Einrichtung wie in Inhalt so grosse Analogieen, nach Localiteten nur modiflcirt, dass man wol auf den Gedanken kommen konnte, sie einer und derselben verschwundenen Nation zuzuschreiben." Näitä yhdenlaisia hautoja pitäisi Ritterin mukaan löytymän Wolgan virralta Amurin virralle asti, mutta Wolgasta pohjaisiin päin Wienan puolella olevista haudoista en ole tavannut Ritterissä mitään puhetta ja kuitenkin olisi sekin suhde tietääkseni tarpeellinen. Toivon kohta saavani Müllers Der Ugrische Volkstamm, jota jo muinenkin tutkin, mutta jossa kuitenkin monta löyhää ja vähän luotettavaa asiaa selitetään.

Jos mitä muita asiaan kuuluvia kirjoja tietäisit, ja mitä omasta kokemuksestasi olet tullut tietämään, niin pistä' Veikkonen! vähän kirjalle tiedokseni. Tämän tuopi yksi talonpoika Helsinkiin, jonka kanssa vastaus sekä asiassa avulliset kirjat helposti voivat tänne kulkea.

Paikkojen nimiä on eräs Kanselisti Wiipurissa kartoista kirjoittanut kokoon ja toivon niitä jo kohtakin saavani. Hän nimittää 3000 paikoilla tulevan kokoon. Näinä päivinä pitäisi Pietarista vieläkin tuleman karttoja ja kirjoja, joista aina nimiä lisäksi saadaan, niin että niistä jo melkein vakavasti taitaa päättää yhtä toista muinoiskansallisissa asioissa. Niistäkin olen jo vähän Sinulta kysellyt, mutta näkyy että kuin niistäkin asioista kirjoittamaan ruveta pitää, niin täytyy minun vielä useammallakin kysymyksellä vaivata Sinua. Nyt tarvitsisin vaan haudoista tarkemman tiedon, saadakseni niihen koskevan osan kertomuksesta kunnollisesti kokoon. Müller mainitsee muistaakseni, että Tschuudilaisten hautoja olisi Waldai mä'ille asti. Siellä Suomalaiset eivät suinkaan vanhaan aikaan olleet ja lieneekö ensinkään rahvaassakaan siellä sitä perintökertomusta, että Tschudilaiset niitä olisivat tehneet. Pikemmin lieneet Wenäläisten itsien vanhanaikuisia hautoja. Löytyi kyllä liki Wyischnii Wolotschkaa Karjalaisten alueella parin kylän maa-ala nimeltä Tschudina, mutta haudoista en saanut siellä mitään kysyneeksi. Tichvinan paikoilla, niissäkin, missä Tschuudilaiset tahi Wepsäläiset asuivat, kutsuttiin sellaisia hautamättäitä Литовския сопки (litvan haudat vepsäksi). Hatsinan (Gatschina) luona kutsuvat Inkeriläiset siellä olevia hautoja _Metelin mättäiksi_.

Toivon siis, että olet hyvä ja talonpoj'an kanssa, jonka Ahlqvist tietää, antaisit vastauksen sekä lähettäisit kirjoja, joita Ahlqvist kukaties taitaisi Bibliothekistäkin saada ja joita muutamia nyt ilmankin hänen kauttansa tuotan.

Voi hyvin Kunnon Veliseni! sitä toivottaa

veljyesi Europaeus.

Savitaipaleessa 30/9 49.

P. S. Vain onko kirjassa _Suomi_ 1844 kaikki, mitä tiedät Wienan puolimaisista hautamättäistä? Kuinkas Sipirian ja Altain kansat omilla kielillänsä nimittävät sitä vanhaa kansaa _Чудь_? Mitkäs kansat niistä ovat vaalea, punainen ja mustatukkaisia?

E--s.

Kartat ja kirjat, joista nytkin saan suuresti kiittää, eivät ensi lähettämällä onnistuneet päästä Lappeenrantaa edemmäksi, mutta nyt ne jo lienet saanut.

Yksi asia, mikä vielä haittaa Aasian muinaiskansojen siirtohistorian ko'ossa kestämistä, on kuin en ole saanut siitä kohdasta mitään sopivaa tietoa taikka tuskin luuloakaan Unkarilaisista. Niillä sanotaan kyllä olevan mustat hiukset ja silmät, niin etteivät sovi vaaleatukka-kansoihin U:sun[?] j.m. seoitettaa, mutta haittaa kuitenkin historian ko'ossa pysymistä. Jossakussa kirjassa lu'in, että Schaffarik luulee Madjarilaisten tulleen Armeniasta, ehkä vähillä todistuksilla. Tämä näyttää että Madjarilaiset itset nykyisinä aikoinakin eivät varmaan tiedä kotoperäänsä.

67. Reinholmille.

[14 p. lokak. 1849.]

Reinholmin olen jo luullut pudonneen metsään, mutta iloisella hämmästyksellä luin sen nimen Ahlqvistin kirjassa. Koska siis ovat hyvät ihmiset Sinunkin tallellansa pitäneet, niin kirjoita minullekin mitä olen kysellyt. Oletkos Kochilta saanut huonekaluistani maksun. Sinulle jo lähetin tavaralistan.

Rupeatko rukouksissa käymään Tikkasella? Kysy Ahlqvistiltä.

Elä unohuta Europaeusta.

14/10 49.

Saitko Siskoni lähetykset? Palmikko tulee Sinulle Itsellesi.

68. Reiuholmille.

[20 p. lokak. 1849.]

Veli kultaiseni!

Onkos nyt piru merrassa kuin Helsinkiläisiä ei millään työllä saa oikeista asioista kirjoittamaan. Runosepästä kirjoitin Tikkaiselle kuudennen kerran, ennen kuin hän ilmoituksensa mukaan pyysi Sinua siitä minulle kirjoittamaan, mutta en mitään saanut. Seitsemännen kerran kirjoitettuani pyysi hän muka Ahlqvistia siitä kirjoittamaan; ei sekään kirjoittanut. Vasta kahdeksannen kerran kuin kirjoitin, niin kirjoitti vastauksen eikä sittenkään vielä kaikille kysymyksilleni. Niistä taaskin olen jo kolmesti kirjoittanut lisään, enkä ole vastausta saanut. Nyt näyttää, että yhtä tarkkaa lukua pitää niistäkin kirjoistani pitämän, joita Sinulle kirjoitan, ehkä nekin rahan asioja siis ei tyhjiä lu'ettelevat. Eikös jo muutkin asiamiehet suuttune; mutta kelle olet toimittanut, kelle ei, sitä en nyt tiedä. Varmaankin ei kaikille, koska et ottanut vastaan niitä rahoja, joita Meurmanilta keväellä määräsin sellaisiin tarpeisiin. Nyt minä häneltä en voi mitään saatavaa määrätä, niin että mitä nyt on auttamatta jäänyt, sen täytyy olla sillänsä. Kuinkas kuitenkin Kochilta saatavien rahojen kanssa on?

Urmakarilla Häggblomilla pitäisi oleman uurini, jonka Ahlqvist sinne on antanut laitettavaksi. Jos Kochilta rahoja saat, niin ota ensinkin mainittu uuri pois. Jos Uurmaakari tahtoisi sitä vieläkin kau'emmin pitää tasautumassa oikein käymään, niin ei sillä kiirettä ole pois otettavaksi. Saapi se olla siel[l]ä vaikka jouluun asti, jolloin Bjöhrn sen saapi tuoda tänne.

Vie seuraava lista nyt kohta Tikkaselle ja kysy, josko hän rupeaa minulle lähettämään mitä siinä vaaditaan. Pyydä myös Sinäkin saada niitä kirjoja ja karttoja tänne tulemaan, joita Sinulta jo sitte menneen talven olen anonut. Ja kuin nyt kerran rupeat kirjoittamaan, niin kirjoita sitte monen päivän edestä, vaikka koko yön, jos ei koko päivän vielä lisäksi.

Elä nyt suinkaan kokonansa hylkää ja unohuta

Europaeusta.

Savitaipaleessa 20 lokak. 1849.

69. Reinholmille.

[10 p. marrask. 1849.]

Velikultaseni!

Vissisti enemmässä kuin puolessa tusinassa kirjauksessa olen Sinulta anonut, mitä siis jo hyvin tiedät, mutta en ole saanut vastausta enemmin kuin anomianikaan. En nyt enään voi välttää sitä häpeää, joka tästä on minulle tullut. Jo likemmäksi pari kuukautta kirjoitti Koeppen minulle toisen kerran kysymyksiä siitä matkakertomuksesta, jota luvaten minulle Akademia antoi rekommendationi-kirjat Gouverneureille. Mutta kuin niitä välttämättömiä kirjoja ja karttoja en ole Sinulta saanut, niin ei ole tullut mainittu kertomuskaan mihinkään kuntoon, ja ne niin mahtavat korkeaoppiset herrat ovat näin tulleet petetyksi, sekä lupaukseni melkein rikotuksi. Häpiä sanoa, kipeä kärsiä, piti minun nyt viimenkin kirjoittaa Koeppenille totuus, (sillä valetta olen tottumaton saamaan oikein syntyneeksi) että minä jo niin monesti olen Sinulle kirjoittanut, viimeksi torakirjankin, jolle jo olisi vähintäkin kolmessa postissa pitänyt ker'etä vastaus, enkä ole tarpeita saanut, sitä vähemmin vastausta. Minä koin kyllä uskottaa, että se ei mistään vihasta ole tapahtunut, mutta en ole mitään muutakaan estettä tietänyt nimittää. Nyt on asia niin, että koko matkakertomuksen kirjoitus ei taida enään tapahtua ennen kuin tulevana kesänä, ehkä kyllä olisi ollut aikaa siihen, sillä odottaessani Sinulta varoja, al'oin kerätä täällä olevilta kartoilta muukalaisia nimiä ja sain niitä jo 3000 kokoon, mutta niitä hakiessa, kirjoitellessa ja vertoessa toisihinsa meni julmasti aikaa. P[ietarista hae]tin useammasti karttoja lisään, jotka nekin viipyivät kuukausittain, monia tarpeita ei ollut käsillä, ja niin mäni aikaa ja rahaa, että nyt tulee kiirettä yhdessä sanakirjan työssäkin. Kastreniltakaan en ole saanut vastausta -- -keille kysymyksille, mutta Oksasen kautta ilmoitti hän, että hänellä on aineita kirjoittaaksen[i] [suo]malaissukujen alkuperistä, vaikka koko vuodeksi. Tällä kertaa en siis kerkeä yhtä enemmin kuin tois[takaan], jonkatähden et tarvitse karttoja kiirehtiä. Mutta milläs maailman aikana Sinä ne Seuralle annat, kuin et vielä -- -- --. Kirjoita hyvä, kulta Veljeni! minun rahaseikoistani. Oikein tuskittaa tietämättömyyteni. Vain -- -- -- -della meidän välillä mitä erinomaista seinää, kuin niin monelle monituiselle kirjoitukselleni et ole sanaakaan vastannut.

10/11 49.

Europaeus.

70. Lönnrotille.

[Syksyllä 1849]

Jalo Veljyeni!