Part 10

Tikkanen pyytää minua ottamaan tehdäkseni Suomalais Ruotsalaista ja Ruotsalais Suomalaista sanakirjaa, hänen ja Kellgrenin kustannuksella. Jälkimäistä Sanakirjaa lupasin tehdä', mutta ensimäistä sel'itin vähemmin tarvittavan ennen Sinun joutumistasi. Jos siis tietäisit joitakuita muita apusanastoja Sinun puolestasi minulle joutavia, taikka kopioitettavia, niin olisi se hyödyllinen asia. Myöskin tahdotaan minua toimittamaan satuja, joiden myötä mainitsin sopivan painattaa' itkuvirsiäkin. Viimeisien laulujeni se'assa löytyy siellä luonasikin satuja, jos ei kukaties itkuvirsiäkin. Mitä vaan löytänet, niin anon, että lähettäisi[t] ne vaikka Kellgrenille Helsinkiin, häneltä tänne lähetettäviksi. Heleniuksen sanatkin sopisivat saman tien lähetettää', etteivät tarvitse' pitkin matkoin kulkea'. Kukaties saavat tilaisuutta, lähettää' niitä matkustajienkin kanssa, jolloin en tarvitse' erittäin ha'ettaa' niitä Lappeenrannan postikonttorista. Taikka jos ne lähettäisit postissa Lappeenrantaan, niin sopisi parahiten suorastansa kirjoittaa' ne noudettaviksi postista koulun opettajalta Adolf Mennanderilta, jonka tointa ilmankin tarvitsisin pyytää' käyttääkseni.

Jos kellä muillakin olisi tietääksesi satuja kirjoitettu, niin olisi hyvä saada' niitäkin tänne lähetettäviksi.

Hyvä uudissanoma oli Kauniskirjallisuuskunnan tointuminen, mutta pahempi sanoma oli Tikkasen kirjauksessa. "Sanansaattajan ulosantamista kohtasi varsin outo este. Läänin Kuvernöör nimittäin antoi käskyn Sensorille, ettei hän saa painoon luvata lehteä olkoon siinä kirjoitukset mitkä hyvänsä." "Sensori Judén erousi järkiään virastansa. Sanansaattaja seisoo valmiina kirjapainossa, mutta ei pääse hiiskumaan." Näin merkkien "" kanssa oli Tikkanenkin' merkitellyt. Voi toki niitä konnan koukkuja.

Öhmanin kustannuksesta Suomettarelle ei ole' näyttänyt tulleen mitään, koska Tikkanen kirjoittaa omalla kustannuksellansa rupeavan pitämään Suometarta, ehkä muka ei vielä ole' karttunut puolelle kustannuksellekaan ottajia. Sentähden pyytää hän toimittamaan ottajia, ettei tänä vuonna niiden luku vielä enemmin vähenisi kuin mennä vuonna. Toissa vuonna oli sillä ottajia 258, mutta mennä vuonna 23(6?), taikka vähän päälle 20 vähemmin.

Reinholm kirjoittaa viipyväsi Laukossa keväehen asti. Varmaankin on D:r Törnegren ilmoittanut sitä hänelle. Varma määrä se kuitenkaan ei liene'.

veljesi Europaeus.

Savit[aipaleessa] 30 tammik. 1849.

52. Reinholmille.

(Kokoelmassa "Fornfinnarnes musik och sång", n. 32.)

[4 p. maalisk. 1849.]

Velihyväiseni!

Empä kaikkia kysymyksiäsi ole vielä vastaannutkaan, joita te'it tammikuun 23:nnen päiväisessä kirjauksessasi. Lönnrotin kasvaimien nimilistaa en hetkeksikään taida' käsistäni heittää', sitä vähemmin sitä lähettää' Sinulle. Kukaties joutaisi sen kopio Lönnrotilta jollekulle kirjoitettavaksi, taikka kukaties sinulle itsellesikin asti. Saisithan asiaa tiedustaa' Lönnrotilta. Minulta se ei joutaisi kirjoittajankaan käsiin, eikä täällä olekkaan ketään ainoata, joka sitä taitaisikaan kirjoittaa'. Papit eivät kehtaa'.

Täällä maisin kanteletta ei enään soiteta'. Olen sitä kyllä Ilomantsin puolella kuullut soreastikin soitettavan. Siellä kuulin vanhan 80 vuotisen Pekka Kettusen soittavan sitä kokonansa erilaista jouhikannelta, jota en missään muu'alla ole' nähnyt enkä kuullutkaan. Lienee jo mainittu ukko toki kuollut, mutta ehkä vielä olisi hänen jouhikanteleensa tallella, ja jos kysyttyäsi Elmgreniltä tulisit tietämään, että sellaista Seuran säilystössä vielä ei olisi, niin et suinkaan tekisi hullusti, jos kirjoittaisit Ilomantsiin, että lähettäisivät sen Sinulle. En oikein muista', jos ei sitä liene' kutsuttu jouhikanteleeksi, mutta sen muistan, että jousella (stråke) sitä pelattiin. Pitäisi sitte tarkoin kysymäsi, miksi se _stråke_ ja muut osat sekä sen kättelemiset kutsutaan, ja onko paljon vielä sellaisia kanteleita ja oliko niitä muinoisina aikoina enemmin.

Pyydä Veikkonen! Meurmannilta, kuin pikemmiten viet seuraavan kirjauksen, että Hän antaisi Sinulle minulle lähettääksesi 20 taikka enemminkin ruplaa hop., jos et jo ole' lähettänyt. En tiedä', miksi hän ei itsekään kykene' lähettämään. Myötä menevässä kirjauksessa en enään kehdannut häneltä rahoja kärkkyä', mutta ano' suullisesti, jos ei vielä ole' antanut. Kirjoitinhan jo ennenkin monista muistakin velkojen maksamisista. Oletkos nekin jo suorittanut? taikka oletkos saanut Meurmanilta rahaa, niitä suorittaaksesi? Pyydä' nyt vaan tänne ensinkin rahaa lähetetyksi. Inkerin karttakin olisi tarpeen, ja jos ostaisit sen mukaan lyijyspännän tapaisen punaliitupännän, niin olisi se aivan hyvä asia.

Pitäjän kirjastoa täällä ehtimiseen mietitään ruveta' toimeen saamaan. Kirkkoherran uusi Apulainen Bonsdorf siitä jo kerran kuulutti ja kylän lu'uissa kehoittaa. Marian päiväksi on määrätty kokous Apulaisen kammariin, jossa sama kirjasto toivotaan tulevan päätetyksi.

Nyt juuri paikalla sain Meurmanilta paketin, jonka päälle oli kirjoitettu, että Lappeenrannassa jo on rahakirja tullut. Paketissa oli Sanakirjan arkkiakin, jonka tähden Sinulle nyt ei tarvitsekkaan lähettää' Meurmannin kirjausta. Lähetä' tänne' myöskin Suomalaisia kirjojani kartan mu'assa postissa, taikka jos luulet niiden turhaan lisäävän postirahaa, niin mahtaa nytkin Karhu arvata' tilaisuuksia tänneppäin. Mutta tavannet ehkä itsekin jonkun Lappeenrantaan päin taikka sitä kautta matkustavan, niin tulisi paketti samaan paikkaan, kuin postikin sen kuitenkin toisi. Kaikki Viipuriinkin ja sen taakse matkustavaiset tekevät tavallisesti matkansa Lappeenrannan kautta. Joka tilassa kirjoitat kuitenkin paketin tulemaan koulun opettajalle Adolf Mennanderille, jota kirjan päällä pyydät lähettämään sitä minulle kiiruusti. Muuten se viipyisi postissa siksi kuin ensin tänne tieto annetaan, sitte täältä fullmakti Mennanderille lähetetään että ottaisi sen ul'os ja sitte kuitenkin hänen lähettämällänsä vasta saisin sen.

Kirjoita' kohtakin Helsingin uusia; ei niitä kaikkia aviisissakaan tapaa'.

veljesi Europaeus.

Savit[aipaleessa] 4 Maalisk. 1849.

53. Lönnrotille.

[15 p. maalisk. 1849.]

Veli armahaiseni!

Kiitoksia paljon lähettämistäsi sanoistani. Työni kulkee jo tavallista kulkuansa, niin että joka päiväksi pitäisi yksi arkki valmistuman, jolla tavalla työ jo lokakuun lopulla päättyisi. Tällä kerralla lähetän Meurmanille häneltä nykyisin katsottavakseni lähetetyt parikymmentä viimeistä arkkia Sinun valmistamiasi. Olen niistä kyllä poiskin pyyhkinyt muutamia varsinkin uudissanoja, jos tunsin vähemmin onnistuneeksi, kuin joku toisin tavoin tehty sana taikka omassa tiedossani löytyvä vanhakin, joka tavallisesti pääsi entisen siaan. Olisi useasta sanasta kysyttäväkin jotain, mutta kysyn nyt vaan kahdesta: _tahrastaa_ ja _li'astaa_ eivät mielestäni olisi verba activakaan, kuin ovat yksiköstä tehdyt, ja niinkuin jo itse Laukossa puhuin: _suomestaa_ (Schildt), _herrastaa, ajastaa, myöhästää, edestää_ j.m. ovat neutra ja merkitseevät peräti toista, kuin: _ar'istaa, myöhistää, suomistaa, edistää_. Mutta ovatkos _tahrastaa, li'astaa_ eläviä sanoja ja onkos niiden tapaisia paljonkin liikkeellä ja käytöksessä? Liitin minä sanat _lik'aa, tahr'aa_ ainakin, jos paikoin olivat poisjääneet ja eikös nämät sanat lienekkin tavallisimmat? Ovat ne entisiin sanakirjoihinkin otetut, joissa niitä toisia ei löydy'.

Jos Meurman lähettää minun valmistamiani arkkia katsottavaksesi, niin pyydä' niitä korjaella' säästämättä sekä poispyyhkimällä kelvottomien että vi'allisien parantelemalla ja lisäämälläkin tarpeellisilla sanoilla. Uudissanojen tekoa olen pyytänyt välttää', missä vaan olen voinut, jos ei varsin sopiva ja ymmärrettävä muoto ole' mieleen pistäytynyt taikka suurempi tarvis vaatinut. Luonnollisuus tarvitsee kielessäkin tulla' hoidetuksi, eikä sitä kukaan osaakkaan paheksia', että, jos toisessa kielessä mitä sanotaan yhdellä sanalla, sen eteen Suomessa tarvitaan useampi taikka toisin asetettu lause. Muihinkin kieliin varsinkin latinaksi kääntäessä tarvitaan paljonkin katsoa' sen kielen tapaa, eikä väkisinkään tehdä' uudissanoja ja muukalais mukasia lauseita. Suomi kyllä suvaitsee paremmin uudissanojen tekoa, mutta tahtoo niitä tarkasti säännöllisiksi. On niitä vi'akkaita johtosanoja Latinalaisiltakin tehty. Nimitettyäni essivus akademialaisen Bötlingkin luona Pietarissa, moitti hän kohta sen väärää johtoa ja sanoi päätteen ivus voivan liitettää ainoastansa participiumiin praet. pass., esim. nominatus, genitus, datus, mutta kuin mainittu participium sanalla esse ei ole', niin voipi siitä sen siaan tehtää' entialis (absentialis j.m.), joka toki olisi oikeampi.

Sanotaanhan Vesilahdellakin: tuleevat, sanoovat, niinkuin sanoovat Valkealassakin ja muu'alla Kymen tienoilla, joissa Hämeen puhe jo alkaa. Tietänethän kuinka laajalta mainittu puheentapa käytetään ja missä taas: tulevat, sanovat alkaa puhuttaa'. Ole' hyvä ja ilmoita' siitä minulle. Täällä sanotaan: sannoot, tulloot, niinkuin muu'allakin Viipurin läänissä ja Inkerin maalla, Savossa taas sanotaan: tuloovat, sanoovatten.

Kuuluu Viipurin Ränteriassa olleen kirjoittajan yrittäneen väärällä avaimella päästä ruunun rahoja kopistamaan, mutta onnettomuudeksi juuttuikin hänen avaimensa liikkumattomaksi oveen. Hätäyksen sanotaan tehneen sekä kirjoittajan että Räntmestarin vuoteen omaksi.

Jäätkö kau'aksikin Laukkoon? Kirjoita' kohtakin, sitä rukoelee

veljesi D. E. D. Europaeus.

Savit[aipaleessa] 15 Maalisk. 1849.

54. Lönnrotille.[10]

[27 p. maalisk. 1849.]

Veli hopeaiseni!

Runosepän kaupoilla pitämisen olen heittänyt Cedervallerin haltuun, mutta sen kulkemisesta huolta pitääkseni anoisin, että olisit hyvä ja uuden Kalevalan esipuheessa mainitsisit pari sanaa Runosepässä olevan Johdatuksen Runon tekoon tarpeellisuudesta Kalevalan ymmärtämiseksi taikka että jokainen Kalevalan ostaja myöskin suotaisiin ostaa' Runosepän. Luullakseni Kalevalan esipuheesta nyt kuitenkin jättänet runo-opin Runosepän löytyessä pois, paitsi mitä tapuloista ja muista yli Runosepän käyvistä asioista suotavasti puhunet.

Jos lähettäisit minulle Professor Brockhausenin adressin, niin olisi se aivan hyvä, sillä mielelläni lähettäisin hänelle nyt jo Runosepän vaikka useammankin Berliniin Schotille ja muille lähettääksensä. Taitaa tois- ja menneen vuotiset Suomettaretkin olla' hänelle suotuisat.

Onkos Sinulla mitä määrättyä rajaa mietitty lausukkajen päätteen _itsen_ ja _itan_ välillä? kuin kirjoitat esim. _kunnioitsen_ (Suomi 1844 siv. 182) kuin ennestänsä kirjoitetaan _kunnioitan_. Kukaties kirjoitatkin _raudoitsen, laudoitsen jern-, brädbeslå_, mutta sanotaanhan kuitenkin _kirjoitan_ ja ei _kirjoitsen_. Kyllä kirjoitetaan ristiinnaulitsen, mutta onhan tämäkin alkuansa uudissana ja oikeammin _nauloitsee_, jos sillä päätteellä oleman pitää. Jo 1847 vuoden Suomettaressa 25 kirjoitin: "kuin tahdotaan sanoa', että _varustaa' j-kulla j-kuta_ niin tehdään anottu lausukas annetun nimukan monikon kohdinnasta. Niin tulee sanasta _kirjoja kirjoittaa'_ (kirjoilla varustaa'), sanoista _lautoja, nimiä, kuvia, laudoittaa', nimittää', kuvittaa_." Vepsässä löytyväiset alkumuodot _kirjoida, laudoida, nimidä, kuvida_, osoittaavat vielä selvemmin kuinka on syntynyt _kirjoittaa'_ etc. Tämän mukaan olisi kyllä _kunnioitan_ (= varustan kunnialla) oikeimmin vanhalla kirjoitustavalla. Mutta olkoon niin taikka ei, niin on kuitenkin vielä rajoittamatta kummankin päätteen käytös. Enkä ole' minäkään niiden päätteellisiä lausukkaita sanakirjoista ko'onnut, että taitaisin näkemällä jotain yleistä päättää'. Virkappas Veikkonen oma mietteesi tästä.

Veljyesi Europaeus.

Savitaipaleessa 27 Maalisk. 1849.

55. Reinholmille.

(Samassa kokoelmassa kuin kirje n:o 52.)

11 huhtik. [1849].

Veikkoseni!

Juuri nyt sain lähettämäsi satullin ja kirjat, joista kiitoksia aivan paljon. Kirkherra Kjellman pitäisi jo tänäpäivänä lähtemän Porvoosen, ja jos vielä tapaaisin hänen kotoa, niin pistäisin Meurmanille menevään ja jo eilen Kjellmannille annettuun pakettiin tämänkin kirjauksen. Siitä kivikeihäästä sain jo mennä keväenä sen tiedon että "lapset sen mihin lie hävittäneet". Yhtähyvin aj'on vieläkin kysyä' sitä perään, kukaties se jo olisi häveyksistäkin löytynyt.

Vielä vähän kanteleesta. Runon ja laulujen nuotteja nyt on vähin kerättykin, mutta liekkös erittäin suomalaisia Kanteleen soittoja yhtäkään? Mahtaa kyllä olla', että laulujen ja runojen nuottia kanteleellakin soittaavat, niinkuin usein runoja laulaessansakin soittaavatkin kanteleella nuottia, mutta varon, että eiköhän siinäkin perisuomalaisessa kanteleen soitossa olisi jotain merkittävää yli suullisen sävelen. Minä, ehkä kyllä maita matkustanut, en kuitenkaan ole' puuttunut kussakaan kuulemaan runolaulun myötä kannelta soitettavan; kukaties Lönnrot taikka Kastrenkin olisivat sitä saaneet kuullaksensa ja jotakin siitä taitaisivat sanoa'. Venäen Karjalassa ei kannelta missään pidetä, mutta Ilomantsin, Suojärven ja Suistamon pitäjissä olen niitä tavannut. Varmaankin niitä löytyy koko Suomen Karjalassa ja Savossakin. Taitaisivathan monet Ylioppilaisetkin antaa' tietoa, missä niitä enemmin ja missä vähemmin tavallisesti käytetään, ehkä kyllä löytynee monta Ylioppilaistakin, jotka kotipaikkojen suomalaisista asioista juuri kuin Oluveliniuslanderin Liisa tietäävät ainoastansa "tuvasta ulos ja ulkoa tupaan". Aivan hyvä olisi, jos joku soitteloa rakastava Ylioppilainen taikka useampikin, ja jos vaikka Seuran varoilla, saataisiin matkaelemaan niille kanteleista rikkaimmille paikoille, joissa sitte kaiken muun kerättävän sivussa ahkerasti keräisivät kanteleen soittoja, kysellen kaikkien kanteleen soittajien perään ja soitattaen kutakin tarpeeksi asti. Pitäisi vaan oleman sellainen kerääjä, joka ymmärtäisi, mitkä kanteleen soitot ovat omituisia, ja mitkä muukalaisperäisiä. Torven ja ruokopillin soittojakin saisivat kerätä'. Pitäisi Sinun toki kirjoittaa' Lönnrotille kysymyksen, mitä hän tietäisi merkittävää sanoa' kanteleen soitosta.

Se on todella tuhma asia kuin kanteleesta, joka toki on perisuomalainen soitinkalu ja sen soitto runoissa niin halullisesti ihaeltu, ei paljon taikka todemmin sanoen ei mitään muuta tietä' kuin että sellaisia kaluja löytyy. Kanteleen puukoppa kuitenkin ei ole' sen pääasia, se oli sen soitto joka ihastutti kaikki kuulijat ja sitä soittoa pitäisi välttämättömästi unohduksiin vaipumasta pelastettaman. Saappas nyt tälle asialle kaikella ahkeruudellasi nuorukaisia mieltymään. Oliko Sakkolassa ja Pyhäjärvellä kanteleita? Inkerillä niitä en ole' tavannut, ehkä olen kysellytkin.

Hyvä olisi kuullakseni Helsingin uutisia. Sain täällä pari viikkoa takaperin kuulla' pitäneenne kissan naukujaisia Aminofin tervehtimisiksi tietoviisauden professoriksi päästyänsä. Nimitti sitte Elmgrenkin kirjauksessansa Nordenstamin käyneen vasten kauniskirjallisuuden yhteyttä; mutta kuinka, sitä en tiedä'. Kuinkas kävi Gottlundin juttu Ahlqvistin kanssa? Ettekö ole nytkään saaneet suomalaista teateripeliä syntymään?

veljesi Europaeus.

Se aina huomenesta huomeneen jäävä Kjellmanin lähtö on nyt tullut keskoiseksi. Kesällä toivoo hän sille uutta syntymistä. Ahlqvistilta sain nyt uutta Sanakirjan työtä. Hän kirjoittaa sekä kissan naukujaisista että Keisarin uusista viiksistä tarkoin. Viiksijuttu om tuhma asia, mutta oikein mieltäni pahoittaa, kuin en saanut kissan naukujaisia pitää. 14 huhtik. -- Tule' veikkonen kesällä katsomaan

Europaeusta.

Olisi pitänyt saamani punaliitupännä, joka punaisen jäl'en tekee, mutta muuten on lyijyspännän tapainen. Konsa lähetät Inkerin kartat? Menes nyt Kastrenille, jolle tätä myötä myöskin olen kirjoittanut ja pyytänyt hänellä varmaankin löytyviä Venäen maakunnan karttoja, jotka sitte yhtä myötä taitaisit lähettää' Seuran postilla, kuinhan vaan annat Elmgrenille taikka Kellgrenille.

56. Reinholmille.

[Toukokuussa 1849.]

Veli Hopeaiseni!

Viime postissa sain viimenkin Meurmanilta rahoja 25 hopearuplaa, ja nimitti hän jo antaneensa sinullekin 40 hopearuplaa. Erehyksissä lähetin kuitenkin Meurmanille kuitin 75:den hopearuplan edestä, kuin oikeastansa olisi pitänyt oleman 65 ruplan edestä. Mutta sillä se parahiten paranee, että sivumennessä pistäyisit Meurmanilta anomassa 10 hopearuplaa lisään, niin tulisi kuitti paikallensa. Niistä rahoista antaisit 6 hopeata Zilliacukselle maksaaksensa sadan vouraa häneltä minun puolestani viimes keväenä ottamasta vel'asta, jonka itsenkin lupaan maksaa' niin pi'an kuin tulen tarpeeksi asti ansaitsemaan ja joutumaan. Lienenkö vielä ennen nimittänyt, että olen Kirj. Seuran kirjastostakin ottanut joukon kirjoja, joita sitte tähderahoilla maksaisit niin paljon kuin piisaa; mutta jos ta'as ne jo olisit maksanut, niin on vieläkin kahden vuoden jäsenraha Seuralle maksamattani. Kirjoitaa' vaan kohta, mitä paikkoja olet saanut maksetuksi ja mitä ei.

Lönnrotin Tulkin kirjojeni se'asta soisin tänne lähettäväsi vaikka Lappeenrannan kautta niinkuin ennenkin olen kirjoittanut. Kysy' Tikkaselta, joko hän on lähettänyt menneen vuoden Suomettaren Räävelin kirj. Seuralle. Eipäs hän minulle vielä ole' lähettänyt yhtäkään, ehkä myöskin pyysin. Kysy' vielä, onkos Cedervallerille jo lähettänyt Runoseppiä. Vielä en edellisissä kirjauksissa muistanut ilmoittaa' Tikkaselle, että Cedervaller kirjoitti minulle, että Tikkasen pitäisi hänelle lähettämän laskun kartoistansa, jotka jo muka ovat kaikki myydyt, mutta yksi osa Kloubergilta.

Hanki' nyt monta monuista kesäksi matkustelemaan ja Inkeristä sekä varsinkin Lavansaaresta ja Suuresta Saaresta runoja hakemaan. Provasti Hipping Uudella kirkolla sanoi minulle Perniön pitäjässä olevan paljon vanhoja hautakumpuja kivestä (jättekast); niitä saisitkin keväellä tännepäin tullessasi kopistaa'. Saisit sitte käydä' sikäläisien Virolaisienkin luona kuulemassa heidän kieltänsä ja laulujansa ja kirjoittamassakin niitä. Pyydä' itsesikin kanssa jonkun toisen lähtemään. Kuin minulla vielä on Runoseppiä yltäkyllin, niin taritse' niistä välillisiä lauluarkkia puoleen hopeakopeikkaan kappale jokaiselle Suomalaisien vehkehien tähden maata matkaelemaan lähtijälle. Kokonaisia kirjoja tavallisella paperilla lupaan sellaisille 10 hopeakopeikasta kappale, ehkä muuten myyn 15 kopeikkaan. Tikkanen Sinulle kyllä taitaa hankkia' Runoseppiä, jos et itse saa'. Meijerin kirjapuodista Pietarissa saadaan 1 1/2 vaskikopekalla kappale pieniä evangel. Seuran kirjoituksia, jotka myöskin ovat hyvät antaa' sellaisille, jotka Runosepän tapaisia kirjoja eivät paljon suvaitse. Jos vaan saan kohta tietääkseni, että minun tännekin pitäisi hankkimani Runoseppiä ja Meijerin kirjaisia, täyttääkseni matkustavaisien puolityhjiä konttia, niin te'en sen aivan kernaasti. Pyydä' Sinä vaan tietääksesi ketä lähtee liikkeelle. Jos ei Kirj. Seuralta matkarahoja nyt liikene', niin pyydä' Meurmanilta nimeheni 20 hopearuplaa, sillä mennä kesänä eivät suinkaan menneet kaikki matkarahani runojen hyväksi, mutta nyt niitä kuitenkin tahdon palkita' sekä rahoilla että Runosepillä, joita siis saat osaksi rahattakin luvata', kelle tarpeelliseksi nä'et. Muista nyt vaan että saat niitä nuorukaisia liikkeelle, sillä senkautta niistä pikemmin miehiäkin tulee.

Pyydä lähettää' kohta Inkerinmaan karttaa sekä niitä vanhojakin. Sjögrenin kirja Inkerinmaasta olisi minulle myöskin sangen tarpeellinen. Saatkos myös lyijyspännän tapaisen punaliitupännän niin olisi sekin minulle sangen tarpeellinen. Ainahan sieltä Lappeenrantaan päin matkustellaan, muista' toki kirjoittaa' ja lähettää mitä tahtoo veljesi Europaeus.

Oletkos saanut Meurmanilta Siskoni uusia keräämiä lauluja? On Sinulla kirjojeni se'assa Proföfversättning af Davids Psalmer, jota myöskin tahtoisin tänne, ko'etellakseni ehkä muutamia kauniimpia mukaella' runopukuun. Anna' seuraava koetus Tikkaselle Suomettareen pantavaksi. Jouduttuani runoutan Vårt Land, jota jo olen onnellisesti alkanutkin.

57. Meurmanille.

(Lönnrotin kirjekokoelmassa.)

Savitaipal den 13 Maji 1849.

Högädle Herr Sekreterare!

Adjunkten Wessman, som dessa dagar skall resa till Helsingfors ifrån Luumäki för att å klinikum låta kurera sina ögon, har fått de färdiga och genomsedda arken 117-147 till att föra med sig till H:fors, hvar han antingen sjelf afsänder dem till Herr S:ren, eller lätteligen kan fås genom någon klinici Doctor. Arbetet tyckes vara nog hålligt, men förnämligast har jag försenats genom andra göromål, hvilka jag dock framdeles icke mera kan sysselsätta mig med utan att för mycket försena Lexiconet. -- Af misstag skref jag sistes qvitto på 75 ist. f. 65 rub. s:r, hvarföre jag dock redan skrifvit till Mag. Reinholm, till hvilken Herr S:ren för qvittots rättande redan torde hafva aflämnat 10 rub. S:r.

Herr Sekreterarens

ödmjukaste tjenare D. E. D. Europaeus.

Följande ord hafva icke kunnat öfversättas.[11] -- -- Dessa kunna nog af D:r Lönnrot öfversättas.

Bedes om detta brefs aflämnande till ägaren.

58. Reinholmille.

[15 p. kesäk. 1849.]

Velihyväseni!

Karhu sanoi luvanneesi kukaties tulla' tänne kesäksi. Älä heitä tulemattasi; se olisi aivan hyvä ja hupasa asia täällä maan sydämmessä asuvalle. Täällä on toki nyt Gulinin siassa reima Kirkkoherra Kellman, jonka kanssa aina lu'etaan sanomia ja politisierataan maailman menoista.

Mutta miksi et ole' kirjoittanut mitään? Lienethän saanut kirjaukseni kanteleen soittojen keräämisestä? Oletkos saanut ketä liikkeelle?

Ole nyt hyvä ja ano Meurmanilta 25 hopearuplaa, jonka tarvitsisin tänne. Sen saat postissa lähettää, taikka tuo' Itse pikemmin. Varsinaista kiirettä sillä kuitenkin ei ole, ehkä kyllä olen rahattomana. Mutta saapihan tällä välillä lainaksikin, jos mitä tarvista tulisi.

Toru se Tikkanen aivan pahan päiväseksi, kuin ei se vastaa' minulle Runosepistä eikä muistakaan kysymyksistä. Jos hän olisi niin perin laiska ollut, ettei itse olisi paria sanaa kehdannut kokoon pistää', niin olisihan taitanut ilmoittaa vaikka suusanalla Oksaselle taikka Sinulle, jotka muutenkin usein olette kirjoittaneet tänne, taikka Karhulle, joka itse tuli tänne paikalle. Kuinkas kulkee kauniskirj. Seura? Gottlundin Suomi? Saiko Oksanen Bouchtin stipendiumin vain se toinenko? Etkö saa Oksasta kerallasi tänne, niinkuin hänkin jo lupaeli? Eikö se saa minulle apulaista ketään? Vain tuotkos Sinä jonkun tänne auttamaan minua Sanakirjan työssä vuodeksi. Kirjoita kohta vastaus, vaikka ennen rahojen lähettämistä.

Tänne olet hyvin tervetullut! kammaria on jo rakennettu lisään, niin että nyt on kyllä tilaa, Tule' vaan välttämättä; toivoo

15/6 49.

veljesi Europaeus.

P. S. Pääkalloja saat vieläkin vaikka kuinka paljon.

59. Reinholmille.

[23 p. kesäk. 1849.]

Veliseni!

Jo kirjoitin että ottaisit Meurmanilta 25 ruplaa hopeassa. Ole hyvä ja ota täyttä 40 ruplaa, sillä minulla nyt on enemmin tarvista, kuin että ensimäinen summa kau'an piisaaisi. Elä unohda täyttää tätä anomustani.

veljesi Europaeus.

Juhannuksen aattona.

60. Reinholmille.

[Heinäkuussa 1849.]

Velikulta!

Kuin nyt menisit Sikter Meurmanin luokse Litoniuksen kivihuoneesen, niin anottuasi saanet häneltä 40 ruplaa hopeassa, josta saat velkani 7 r. 50 k. hop. maksetuksi, ja veisit vielä Lektor Akianderille 20 hopearuplaa. Sitte on vielä päälle 4:stä hopearuplasta tuleva Mag. Zilliacukselle; muita niillä rahoilla maksettavia velkoja minulla Helsingissä ei ole', mutta mitä jäl'elle jääpi, sillä saisit ottaa' kaksi taikka kolme osaa (aktier) kauniskirjallisuuden toimituskunnassa. Kirjoita' joko ja kuinka se pääsee al'ulle. Huvittavaa olisi myös tietää', kuinka Gottlundin riita Ahlqvistin kanssa loistaa, ja josko Suomettarella on olovalta ottajia.