Part 5

Viitteet:

V. 6, 7. Myrmidonit ja Dolopit olivat kreikkalaisia heimokuntia ja Akhilleen alamaisia. -- Odysseys oli Ithakan saaren, varsinkin viekkaudestaan ja kekseliäisyydestään kuuluisa kuningas.

V. 15. Pallas'eksi nimittivät Kreikkalaiset viisauden jumalatarta (= Roomalaisten Minerva).

V. 21. Tenedos on saari muutamia virstoja Troijan rannikolta.

V. 27. "Doorit" olivat erästä kreikkal. heimoa, johon Sparta, Argos y.m. kaupungit kuului.

V. 41, Laokoón oli Neptunon, meren jumalan, pappi.

V. 79. Sinon oli tään vangitun nuorukaisen nimi.

V. 82. Palamedes, Belon jälkeinen, Eubean viisaudestansa kuulu kuningas, oli siitä syystä joutunut Odysseyn vihoihin, kun oli viekkaudella pakoittanut tään osalliseksi Troijan sotaan. Tätä kostaaksensa oli Odysseys kaivanut erään kirjeen, joka oli olevinaan Priamolta, sekä rahoja Palameden teltassa maahan ja sitten syytti tätä Troijalaisten liittolaiseksi ja kavaltajaksi. Odysseyn kehoituksesta tutkittiin hänen telttansa ja kun kirje ja rahat löydettiin, tuli Palamedes siitä syystä kivitetyksi.

V. 100. Kalkhas oli Troijan sodassa usein mainittu tietäjäpappi.

V. 104. Ulysses = Odysseys. -- Atridat s.o. Atreyn pojat Agamemnon ja Menelaus.

V. 111. Louna = lounatuuli, vastainen Kreikkalaisille Troijasta kotia aikoessa.

V. 114. "Feboa (= viisauden jumalaa) tietelemään", s.o. Febon temppelistä Delfissä Kreikanmaalla, sen papittarelta neuvoa (oraakkelivastausta) saamaan.

V. 116. Kun Kreikkalaiset aikoivat lähteä Troijan sotaan Auliin satamasta, oli Agamemnon, tarun mukaan, surmannut erään Dianan hirven; tästä suuttuneena herätti jumalatar pitkällisiä myrskyjä, jotka estivät heidän matkaansa eivätkä laanneet ennen, kuin Agamemnon, oraakkelin neuvon jälkeen, oli uhrannut jumalille tyttärensä Ifigeneian. -- "Lyylimisin" = uhrein avulla.

V. 155. "Pyhät veitset", s.o. uhrissa käytetyt veitset.

V. 161. "Oivasti kostan", s.o. näillä nyt seuraavilla tärkeillä tiedoilla sinut palkitsen.

V. 165. Palladio oli sota-asuinen Pallaan kuvapatsas, joka, tarun mukaan, oli pudonnut taivaasta ja talletettiin, kahleilla kiinnitettynä Troijassa Pallaan temppelissä; sillä oli ennustettuna, että Troija säilyisi niin kauan, kuin se kuvapatsas taltuisi siellä. Diomedes ja Odysseys olivat sen sodan aikana onnistuneet Troijasta viemään.

V. 246. Kassandra, kaunein Priamon tyttäristä, oli, pyydettyään, saanut ennustustaidon, mutta hänen ennustuksiansa -- Apollon tahdon mukaan -- ei ollut kukaan uskova.

V. 263. "Esimmäisnä" nim. puuhevosta alas laskenut.

V. 275. Patroklus, Akhilleen ystävä, oli pukeutunut, Troijalaisia pelottaakseen, Akhilleen tamineihin; Hektor hänet voitti ja tappoi.

V. 312. Sigeo on oikeittain niemi, joka pistää mereen juuri siinä, jossa Hellesponton salmi yhtyy Eegean mereen.

V. 335. Erinnys = Raivotar; tässä samaa kuin raivo, sota-into.

V. 412. "Helleniläiskypärät" = kreikkalaiskypärät.

V. 419. Nereo oli meren jumala, Okeanon (= valtameren) ja Maan poika, merenimpien isä.

V. 457. Astyanax oli Hektorin ja Andromakhen poika; nimi merkitsee "kaupungin anastaja", "vallottaja."

V. 476. Skyria on eräs Egean meren saaria.

V. 491. Pyrrhus, jonka nimi oli myös Neoptelemus, oli Akhilleen poika.

V. 492. "Puskuri" (aries) oli muinoisten kansojen sotakone, jolla he särkivät muureja.

V. 501. Hekuba oli Priamon puoliso. Tällä parikunnalla sanotaan olleen 50 poikaa ja 50 tytärtä. "Sata miniää", tarkoittanee sekä Hekuban poikien puolisoja että hänen omia tyttäriänsä.

V. 562. Kreusa, Priamon ja Hekuban tytär, Aeneaan puoliso.

V. 601. "Aatkela" = ikävä, katkera. -- Tyndaron tytär = Helena.

V. 612. Portit olivat muuten Junon suojeluksen alla, samoinkuin muurit Neptunon ja linnat Minervan.

V. 615. Tritonilaiseksi kutsutaan tässä Pallasta hänen syntymäpaikkansa Triton-järven mukaan Vähäis-Syrtin luona Pohjois-Afrikassa.

616. Gorgo Medusa oli sen hirviö naisen nimi, jonka kuva oli Pallaan kilvessä ja jolla hiuksien asemesta oli käärmeitä. Tarun mukaan se kivettyi, joka sai vain nähdä sen kuvan.

V. 625. "Neptunus'en Troja"; näin nimitetään Trojaa siksi, koska Neptunus ja Apollo olivat, tarun mukaan, rakentaneet Trojan muurit.

V. 646. Kuten kuudennesta laulusta näkee, panivat vanhat muuten erinomaisen arvon hautaamiseen.

V. 648. Tarun mukaan, oli Juppiter iskenyt Ankhiseen salamalla, josta tää tuli vanhoilla päivillään halvatuksi.

V. 710. "Satu"-sanaa käytetään Kalevalassa merkitsemässä seikkailua.

V. 714. Ceres, Cereri oli maanviljelystä suojelevan jumalattaren nimi.

V. 762. Fenix oli Akhilleen opettaja sotataidossa, Dolopein kuningas.

V. 781. Tiber-virtaa kutsutaan tässä lydialaiseksi sen vuoksi, koska lydialaiset siirrokkaat olivat kuninkaansa Tyrrhenon johdon alla tään virran luo asettuneet.

V. 788. Jumalain emo = Cybele.

KOLMAS LAULU.

Matka-sadut.

Ainehisto.

Aeneas lähtee kotimaastaan ja tulee Thrakiaan, jossa tahtoo perustaa Aeneadain linnan, mutta tulee estetyksi tästä, kun saa ihmeen kautta tietää, kuinka julmasti Priamon poika Polydorus täällä tuli surmatuksi (1-59). -- Polydorolle hautajaiset pidettyään, he lähtevät purjehtimaan ja saapuvat Delos-saarelle liittolaisensa, kuninkaan Anion luo, jonka oraakkelista saavat hämärän neuvon, lähteä sinne, josta heidän esi-isänsä muinoin olivat lähteneet ja jonka Ankhises kaimoellen muisteli olevaksi -- Kreetan saaren (60-123). -- He saapuvat sinne, perustavat kaupungin, jolle annetaan nimeksi Pergamo, mutta hirveä rutto pakoittaa heitä täältäkin lähtemään; -- penaatit neuvovat Aeneasta pyrkimään Italiaan, jonka neuvon Ankhiseski näkee oikeaksi (124-189). -- Myrskyisen matkan jälkeen he saapuvat Strofadein saarille, jossa taistelevat ilkeäin Harpyijain kera; Harpyija Celaeno ennustaa turmiota Troijalaisille (190-267). -- Troijalaiset täältä lähdettyä, purjehtivat Ithakan ohi Epiroon, Buthrotin linnaan, jossa Aeneas kohtaa odottamatta Hektorin lesken Andromakheen ja tään nykyisen puolison, tietäjän Helenon, -- maan kuninkaan (268-355). -- Helenus, pyydettynä, neuvoo, kuinka Troijalaisien on pyrittävä Italiaan, neuvoo uhkaavia vaaroja välttämään, Junon lepyttämään ja Sibyllalta neuvoa hakemaan (356-462). -- Lahjoja jaettuaan toisilleen he eroavat; Teukrot tulevat Italiaan ja sieltä Scyllan ja Kharybdin hirmut nähtyään tulevat Aetnan juurelle (463-587). -- Polyfeemus ja muut Kykloopit (588-691). -- Ankhisen kuolemaan päättyi Aeneaan kertomus (692-718).