Part 3
Viitteet:
[1] Neljässä alkuvärsyssä, joista monet epäilevät, tokko ne ovatkaan Vergilion sepittämiä, viitataan runoilijamme sepittämiin teoksiin, nim. paimenlauluihinsa (Bukolika) ja oppirunoihinsa maanviljelyksestä (Georgika) sekä vihdoin käsillä oleviin Aeneidi-lauluihinsa. -- Mars oli Roomalaisten sodanjumalan nimi.
V. 1. "Urohosta", nimittäin Aeneaasta, Ankhisen pojasta, joka oli Troijan etevimpiä urhoja ja jonka Verg. otaksuu Rooman kansan kanta-isäksi. -- "Troija" oli kaupunki, jonka Kreikkalaiset n. v. 1184 e.Kr. hävittivät Vähässä Aasiassa.
V. 2. "Latio" (lue: Laatsio) oli sen maakunnan nimi, johon Rooman kaupunki oli perustettu.
V. 3. "Sallima" = Luoma, Kohtalo (roomal. Fatum) oli kaikkea johtava salainen valta, jonka säännösten alle ajateltiin jumalainkin täytyvän nöyrtyä.
V. 4. Juno, pääjumalan Juppiterin puoliso ja sisar, oli avioliittojen suojelija ja jumalattarista ylin.
V. 7. "Albalais-isät", s.o. Alba-Longan kaupungissa asuneet Roomalaisten esi-isät; Alba-Longan perustajaksi mainitaan Aeneaan poikaa Askaniusta, mutta Rooman kaupungin perustajaksi tuli tään jälkeläinen Romulus (n. v. 753 e.Kr.)
V. 13. Karthago oli ikivanhan Tyron kaupungin siirtolais-kaupunki, jonka Tyrosta paennut tyytymätön joukko oli naisen Didon johdon alla perustanut Libyan maakuntaan pohjois-Afrikassa (lähellä nykyistä Tunis-kaupunkia); tämä tapahtui historian otaksumisen mukaan vasta n. v. 880 e.Kr. -- Tiber (nyk. Tevere) on virran nimi, jonka varrelle Rooma on perustettu.
V. 16. Samos oli eräs Kreikkalaisten asuma saari Egean meren pohjoispuolella, jossa Junolle osoitettiin suurinta kunnioitusta.
V. 19. "Teukroin" s.o. Troijalaisten; näin nimitetään Troijaisia välistä erään esi-isänsä Teukerin mukaan. -- V:ssä 19 ja 20 tarkoitetaan roomalaista sotapäällikköä Scipiota (nuorempaa), joka v. 146 e.Kr. hävitti Junon suosiman Karthagon.
V. 22 "Parkat" = Onnettaret, joita oli 3, nimittäin: Klootho, joka kehräsi, Lakhesis, joka mittasi, ja Atropos, joka katkasi elämän onnen langan.
V. 24. Argos oli eräs Kreikan maan kaupunkeja; tässä, kuten usein muulloinkin, runoilijamme käyttää osan nimeä kokonaisen, Kreikan kansan asemasta. -- Troijan sodan kertoo taru syntyneen näin: Kun Ftian kuningas Peleys ja merenneito Thetis viettivät häitään, kutsuttiin kaikki jumalat ja jumalattaret vieraiksi paitsi riidan jumalatarta Eris'tä, koska peljättiin hänen tapansa mukaan, häissä riidan nostavan. Tuosta vihoissansa viskasi Eris hääsuojaan kulta-omenan, jolle oli kirjoitettuna: "kauneimmalle." Jopa nousikin tästä riita, varsinkin kolmen etevimmän jumalattaren, Junon, Minervan ja Venuksen kesken, koska jokainen piti itsensä kauneimpana. Riidasta päästäkseen, päättivät he sen jättää Troijan kuninkaan Priamon pojan Paris'en ratkaistavaksi, ken heistä tuon kulta-omenan oli saapa. Tultuaan Pariksen luo, kun tämä oli parhaillaan isänsä laumoja kaitsemassa, koetti jokainen heistä lupauksillaan taivuttaa hänet puoleensa. Juno lupasi, jos hän kultaomenan saisi, Parikselle kunniaa ja valtaa, Minerva, viisauden jumalatar, viisautta, ja Venus (= Lemmetär), kauneuden jumalatar, kauneimman puolison. Paris antoi kulta-omenan Venukselle. Kiitokseksi tästä johti hän hänet Spartaan kuninkaan Menelaon luo vieraisiin, jolta Paris sittemmin ryösti hänen puolisonsa, sen ajan kauneimman naisen, Helenan, ja vei hänet Troijaan. Tätä vääryyttä kostamaan nousi koko Kreikan kansa ja siitä sai Troijan sota alkunsa, joka 10 vuotta kestettyään, päättyi Troijan hävityksellä.
V. 28. Ganymedesin, Troijan kuninkaan pojan, jonka Juppiterin kotka oli ryöstänyt, teki Juppiter juomanlaskiakseen.
V. 30. "Danaoin", näin nimitetään Kreikkalaisia erään esi-isänsä Danaus'en jälkeen. -- Akhilles, edellämainitun Peleyn poika, oli kuuluisin kreikkalainen urho Troijan sodassa.
V. 34. "Sikulein" = Sicilian saaren asukkaiden näkyvistä, jossa Teukrot harhamatkoillaan viimeksi olivat olleet.
V. 40. Pallas on Minervan kreikkalainen nimi.
V. 41. Aijax, Oïlein poika, oli häväisnyt Minervan templin Troijassa.
V. 51. Aeolia (lue: Eeolia) oli maakunta Kreikanmaan luoteiskulmalla.
V. 68. Ilio on Troijan toisintonimi. -- "Penaatit" oli kotijumalain kuvia, joiden luultiin suojelevan kotia; kullakin perheellä samoin kuin valtioillakin olivat omat suojelus-penaatinsa.
V. 71, Nymfit olivat jumalattarien palvelusneitoja.
V. 97. Tydeon poika oli kuuluisa kreikkalainen urho Diomedes, joka kerran oli vähältä tappaa Aeneaan.
V. 99. Hektor, Priamon poika, oli urhoollisin Troijalaisista, jonka Akhilles voitti ja kaasi.
V. 100. Sarpedon, Juppiterin poika ja Troijalaisien liittolainen; hänet kaasi Akhilleen ystävä Patroklos. -- Simoïs oli erään virran nimenä, jonka läheisyyteen Troija oli rakennettu.
V. 108. "Suvi" s.o. Etelätuuli.
V. 111. Syrtit, vielä nytkin saman nimiset lahdet Afrikan pohjoisrannalla.
V. 114. "Hänen nähden", nim. Aeneaan. -- Orontes, Ilioneys, y.m. tällä kohtaa mainitut olivat Aeneaan kansalaisia.
125. Neptunus, sama kuin Suomalaisten Ahti, oli meren jumala, Juppiterin ja Junon veli; hänen valtansa merkkinä oli kolmikärkinen hanko.
V. 144. Cymothoe ja Triton olivat meren neitoja, samaa kuin Suomalaisten Wellamon neidot.
V. 161. "Lahermoihin" = lahdermoihin = lahdenpohjukoihin.
V.. 195. Acestes oli troijalaisen kuninkaan nimi Sicilian saarella, jonka luona Teukrot olivat viimeksi vierailleet.
V. 196. Trinakria, s.o. kolmikärkinen, -- niin kutsuttiin Siciliaa myöskin, sen kolmikulmaan vivahtavan muodon vuoksi.
V. 201. Scylla ja Kharybdis oli vaarallisten meren kurimusten nimenä kummallakin puolella Sicilian ja Italian välistä, Messinan salmea. -- "Kyploopit" (s.o., "ympyräsilmät") oli julmien jättiläisien nimi, joilla taru kertoo olleen vain yhden silmän (luultavasti tulivuorien personifikationeja).
Värsyissä 220-222 mainitut olivat Aeneaan tovereita.
V. 242. Antenor purjehti Troijan hävityksen jälkeen pitkin Adrian merta sen pohjoispäähän, jossa, Venetian tienoilla, nousi maalle ja perusti pohjois-Italiaan Patavon (nykyisen Paduan) kaupungin.
V. 244. Timavo on erään joen nimi Pohjois-Italiassa.
V. 248. Dardanolaiset = Troijalaiset; Dardanus oli Troijalaisten esi-isä.
V. 257. Cytherea oli Venuksen lisänimi, Cytheran saaren mukaan, jossa häntä palveltiin.
V. 258. Lavino oli erään, Aeneaan Latioon perustaman kaupungin nimi.
V. 266. Rutulot olivat eräs kansa keski-Italiassa sekä Aeneaan kiivaimpia vastustajoita, kun tämä saapui Italiaan.
V. 273. Mars on sodan jumalan nimi.
V. 275. Tarun mukaan oli susi sotaisen Romulon imettäjänä.
V. 284. Assarakos oli Ankhisen isänisä. -- Mykene oli erään kaupungin nimi Argolin maakunnassa, Kreikassa; se oli Menelaon veljen Agamemnonin asuinpaikka.
V. 285. Ftia, kaup. Thessaliassa, Akhilleen syntymäpaikka.
V. 286. Caesar = kuuluisa Julius Caesar.
V. 289. Olympo on kreikkalaisten mukaan paikan nimenä, jossa heidän jumalansa asuivat (= taivas); Thessaliassa on myös samanniminen vuori. -- "Idänmaan tavaroista." Tällä tarkoitetaan Caesarin retkeä Mithridateen poikaa Farnaacesta vastaan V. Aasiassa.
V. 292. Vesta oli yhteisen turvallisuuden ja yksimielisyyden jumalatar. -- Remus oli Romulon veljen nimi. -- Qvirinon nimellä palveltiin Romulusta tään kuoleman jälkeen jumalana.
V. 294. Sotaakin palveltiin jumalana. -- "Sodan portit" tarkoittaa sodan jumalan Janon temppelin portteja, jotka vain sodan aikana olivat auki.
V. 297. "Maijasta siinnyt" = Merkurio, Juppiterin ja Atlaan tyttären Maijan poika, jumalitten airut.
V. 302. "Puunialaisten"; nimi on luult. latinalainen muoto foinikialaisten nimelle; Karthago oli Foinikilaisten (l. Feniciläisten) perustama.
V. 316. Harpalyke oli, tarun mukaan, erään naissotilaan, Amazonin nimenä.
V. 317. Thrakianmaa oli kuuluisa hevosistaan. -- "Idän", s.o. itätuulen.
V. 329. "Febon sisar" oli Diana, metsästyksen jumalatar.
V. 337. "Kothurno" oli korkea puolisaapas, jota käytettiin metsästyksellä oltaissa.
V. 338. Agenor oli Didon esi-isiä.
V. 343-347. Venus, pysyäkseen tuntematonna, kertoo tässä kansan tapaan, asialle luonnollista järjestystä noudattamatta.
V. 367. "Byrsa" (vert. "pörssi") merkitsee vuotaa; taru kertoo heidän leikelleen vuodan hienoiksi remeleiksi, joilla saattoivat kiertää suuren alan.
V. 374. Vesper on iltatähti.
V. 380. Dardarius, Troijalaisten esi-isä, oli Juppiterin ja Elektran poika.
V. 394. "Juppiterin lintu" = kotka.
V. 403. Ambrosia oli jumalain hyvähajuinen voide, jolla he itseään voitelivat; se oli myöskin heidän ruokanaan. Heidän juomansa nimenä oli nektar.
V. 406. Tarun mukaan oli Aeneas Venuksen ja Ankhisen poika.
V. 415. Pafo oli kaupunki Cyperin saarella, Venuksen mielipaikka.
V. 416. Saba oli vanha kaupunki Arabiassa, vanhaan aikaan maailman kuulu hyvänhajuisista lemuaineistaan.
V. 446. Sidon oli Foinikilaisten toisen pääkaupungin nimi.
V. 466. Pergamo oli Troijan linnan nimi.
V. 469, Rheso oli thrakialainen kuningas, Troijalaisten liittolainen. Ennustuksen mukaan ei olisi Troijaa voitu valloittaa, jos hänen hevosensa olisi saaneet juoda Xanthon joesta; ennenkuin sitä ehtivät, varasti ne öiseen aikaan Tydeon poika Diomedes.
V. 474. Troilus oli eräs Priamon poikia.
V. 485-488. Priamo rukoili polvillaan Akhillesta, että saisi haudata poikansa Hektorin ruumiin.
V. 489. Memnon oli mustien Afrikalaisten johtaja, Priamon sukulainen ja liittolainen.
V. 490. Amazoneiksi kutsutaan erästä tarumaista sotaista naiskansaa, joka oli myöskin Troijalaisien liittolaisia.
V. 498. Eurotas, virta Lakoniassa Kreikan maalla, jonka rannalla Spartan kaupunki oli. -- Cynthia oli vuoren nimenä Delos'en saarella Arkhipelagissa sekä oli, tarun mukaan, Apollon ja Dianan syntymäpaikka.
V. 502. Latona oli Apollon ja Dianan äidin nimi.
V. 530. Hesperiaksi kutsuivat Kreikkalaiset Italiaa sen vuoksi, että sen asema oli heidän kotimaastaan länteen päin. (Hesper = ilta, länsi).
V. 532. Eenotrit olivat kreikkalaisia (Pelasgeja), jotka olivat Kreikasta sinne siirtyneet.
V, 560. Dardanidat = Troijalaiset.
V. 569. "Saturnus'en pellot", s.o. Lation maakunta, jossa Juppiterin isän Saturnon sanotaan ennen hallinneen.
V. 570. "Erykon rajat" = Sicilia, sen kuninkaan Erykon mukaan.
V. 590, "Äitipä", nim. Venus.
V. 592. "Paroksen kivi" tarkoittaa valkoista marmoria, jota saatiin Paroksen saarelta (Arkhipelagissa).
V. 624. Pelasgit olivat Kreikanmaan alku-asukkaita.
V. 635. Bakkhus oli viinin jumala.
V. 658. Kupido (= Amor) oli Venuksen, ampumaneuvoilla ja siivillä varustettu, sokea poika ja äitinsä apulainen.
V. 661. Tyyrolaiset, jotka olivat kauppaa käypää kansaa, olivat kuuluisat kavaluudestaan.
V. 681. Idalion (myös Idalia) oli erään vuoren nimi Venuksen mielikkisaarella Cyperillä.
V. 741. Tarun mukaan oli Atlas eräs Mauretanian kuningas ja tähtitieteen oppinut, mutta joka sitten tuli muutetuksi Atlas vuoreksi.
V. 744. Hyadat, eräs pienempi, seitsentähtinen, V-muotoinen tähdistö, jonka nousun luultiin tuottavan pitkällisiä sateita.
V. 751. "Koittaren (= Auroran) poika" tarkoittaa Memnonia, Troialaisten liittolaista.
TOINEN LAULU.
Troijan hävitys.
Ainehisto.
Aeneas alkaa kertomuksensa Troijan hävityksestä (l-12). -- Puuhepo, täynnään siihen kätkettyjä kreikkalaisia asekkaita; Kreikkalaisien lähtö Tenedon saaren yksinäiselle rannalle kätköön (13-24). -- Troijalaisien erimielet puuhevon tarkoituksesta (25-56). -- Kreikkal. Sion antautuu Troijalaisille ja kertoo, valheita keksien, omia kovia kohtaloltaan sekä selittää hevon tarkoituksen (57-198).-- Laoko'onin kuolema saattaa Troijalaiset hinaamaan puuhevon linnaan (199-253). -- Kreikkalainen laivasto palajaa ja Sion, aukaisten hevon teljet, päästää siitä Kreikkalaiset ulos (254-267). -- Hektorin haamu herättää unesta Aeneaan, joka huomattuaan Troijan tulipalot ja perikadon päättää taistellen kuolla ja saapi joukon samanmielisiä kumppaneja (268-369). -- He voittavat ensin yön pimeässä Androgeon joukkoineen, vaihtavat aseensa kreikkalaisiin aseihin, mutta pelastaissaan Priamon vangittua tytärtä kärsivät asevaihtonsa vuoksi tappion ja hajoavat toisistaan (370-437). -- Taistelu Priamon hovissa ja naisten tuska siellä (438-505). -- Priamon kuolema (506-558). -- Aeneas huomaa Helenan piilopaikasta, tahtoo tälle kostaa Troijan häviön, mutta tulee äitinsä Venuksen kautta tästä estetyksi, joka käskee hänen pelastamaan edes omaisiansa, koska kaupunkia ei enää voitu pelastaa (559-633). -- Ankhises, joka ensin kieltäytyi lähtemästä matkan vaivoja kärsimään, tulee ihmeitten kautta siihen saatetuksi (634-720). -- Pakomatkalla eksyy Aeneaan puoliso Kreusa, joka, sittenkuin Aeneas kauan oli turhaan etsinyt häntä, ilmestyy haamuna tälle ja tään lohduttaa (721-795). -- Aeneas palajaa isänsä luo ja pakenee seuroineen vuorille (796-804).