Part 23

Viitteet:

V. 3. "Kuollosta", nim. Pallaan.

V. 8. "Asettaa" haudalle aseet niin, että niistä tuli Mezention hahmo hänen aseissa ollessa.

V. 196. "Katalat", "onnettomat" olivat vasamat sen vuoksi, koska ne eivät voineet pelastaa niiden omistajaa kaatumasta.

V. 246. Diomedes (vert. Aen. II, 164) oli siirtynyt Apuliaan (etelä-Italiassa) ja sinne perustanut Garganon vuoren luo Argyripaan kaupungin, minkä hän nimitti kotikaupunkinsa "Argos Hippion" (= "hevokkaisen Argon") mukaan.

V. 247. Japyx = luoteistuuli; "japygilaisiksi" kutsuttiin ketoja, niillä vallitsevien luoteistuulien vuoksi.

V. 252. "Saturnon vallat", vert. Aen. VIII, 319.

V. 260. Minerva nostatti Eubean kaakkoisen niemen Kafaren (nyk. Capo d' Oro'n) luona myrskyn, jolla hän tahtoi varsinkin tuhota lokrilaisen Ajaxin (vert. Aen. I, 43-49), mutta jossa hukkui tai ajettiin merelle muidenkin Troijasta palajavien Kreikkalaisten laivat.

V. 262. Proteus oli erään merenhaltian nimi, jonka luultiin oleskelleen Faron saaren luona Niilin suulla Egyptissä. "Proteon patsahill' asti" merkitsee tässä samaa kuin "äärimmäiseen kaakkoon asti", minne Kreikkalaiset vanhimpina aikoina tulivat (Egyptiin).

V. 264. Neoptelemosta vert. Aen. III, 296, 319. 326-333.

V. 265. Idomeneystä katso Aen. III, 121-122, 401. -- Lokreista osa siirtyi Kreikasta Etelä-Italiaan, toinen osa pohj. Afrikaan.

V. 266 ja 268. Agamemnonin, Kreikkalaisten päämiehen, puolison nimi oli Klytaimnestra ja avionrikkojan nimi Aigisthos. -- "Väärtäjämies" = väärtimies, avionrikkoja.

V. 270. Kun Diomedes sai tietää, että häntäkin uhkasi Agamemnonin kohtalo hänen puolisonsa Aigialean ja tään salalempiän puolelta, ei hän palannutkaan kotiinsa Kalydonaan, vaan pakeni Italiaan. Troijan sodan aikana oli Diomedeen isä paennut Kalydonasta Argoon.

V. 277. Vrt. Aen. X, 29-30.

V. 286. Inakholaisihin varustuksiin, linnaan, s.o. Kreikan maahan. -- Inakhus oli Argon kaupungin ensimmäinen ja oli Kreikanmaan vanhimpia tiettyjä kuninkaita. "Inakholainen" merkitsee siksi ylimalkaan -- ikivanhaa, aikaisinta muinaisuutta.

V. 317. Sikaanien seutu oli Tiberin virran ja Laurento-maan välillä.

V. 375. Paittauttaa = manaa, kutsuu.

V. 395. Sapikka = eräs laatu kenkiä (peuran nahasta).

V. 405. Aufidus (= Ofanto) virtakin pakenee, Troijalaisien pelvosta, Adrian merta, jonne se laskee. -- Virta on Apuliassa.

V. 458. Padusa (nyk. Po d' Argenta) on eräs Po-virran suuhaaroja.

V. 534. Latonia, = Latoonan tytär, metsästyksen jumalatar Diana.

V. 540. Privernon linna oli Volskien maassa (nyk. Piperno vecchio, lähellä Amaseeno-virtaa).

V. 659. Thrakian nimellä tarkoitetaan tässä seutuja Mustanmeren luona, sen pohjois- ja eteläpuolella; kaakkois-Venäjän aroilla asuvien kansojen naiset ovat vielä nykyjäänkin kuuluisat erinomaisesta ratsastustaidostaan. -- Thermodonti-virta (nyk. Terma) on Ponton maakunnassa V. Aasiassa.

V. 661. Hippolyte ja Penthesileia olivat, sadun mukaan, Amazoni-kuningattareja.

V. 721. "Pyhä lintu", Juppiterin mielilintu, kotka.

V. 727. "Isä" nim. Juppiter.

V. 767. Vergilius nimittää Arrunsia kehnoksi sen vuoksi, koska tämä ei uskaltanut ryhtyä julkisesti Kamillan kera taistelemaan, vaan vainos, Kamillaa salamyhkään kuni salapurija koira (vert. 809-813).

V. 913. "Länteiseen mereen" = länteiseen Atlantin valtamereen.

KAHDESTOISTA LAULU.

Aeneaan ja Turnon kahdentaistelu.

Ainehisto.

Turnus ilmottaa alakuloiselle Latinolle ja hänen perheelleen aikeensa ruveta kahdentaisteluun Aeneaan kera, josta päätöksestä Latinus ja Amata kokevat häntä luovuttaa (1-80). -- Tästä tiedon Aeneaalle lähetettyään, katsastaa Turnus hepojaan ja aseitaan. -- Aeneas suostuu Turnuksen tarjoukseen (81-112). -- Liitto taistelun ehdoista ja seurauksista tehdään ja uhrilla vahvistetaan, mutta se rikkoutuu kohta Junon yllyttämän Turnon sisaren Juturna nymfin juonien kautta (113-265). -- Sen vuoksi syntyneessä tappelun tuoksinassa, missä moni menettää henkensä, tulee Aeneaski haavoitetuksi ja täytyy vetäytyä syrjään (266-323). -- Turnus kaataa paljon Troijalaisia sekä tekee voitetuistaan pilkkaa (324-382). -- Iapis, Aeneaan lääkäri, saa vihdoin, Venuksen avulla, nuolen haavasta pois (383-429). -- Lyhyesti poikaansa kunnollisna ja urhoollisna pysymään kehotettuaan, palaa Aeneas tappeluun ja turhaan Turnoa, jonka Juturna ajurin haahmossa aina vei toisaalle, kahdentaisteluun vaadittuaan, on vähältä taasen tulla haavoitetuksi; sen vuoksi hän närkästyy ja saa hirveän tapon aikaan vihollisten joukossa sekä lopuksi lähtee Latinon kaupunkia hätyyttämään (430-592). -- Kaupungin hätä; Amata, Latinon puoliso, tästä päättäen Turnon kaatuneen, hirttää itsensä (593-613). -- Nähden kaupungin hädän, päättää Turnus ruveta kahdentaisteluun Aeneaan kera, josta päätöksestä Juturna ei häntä enään saanut luopumaan (614-696). -- Turnus, joka taistelun kiireissään oli siepannut oman miekkansa asemesta ajurinsa miekan, joutuu sen mentyä poikki aseettomaksi, täytyy paeta ja paetessaan pyytää kansalaisiltaan toista miekkaa; Aeneas, polvihaavastaan hitaana, ajaa häntä takaa ja uhkaa tappaa sen, joka Turnolle miekan antaisi. -- Aeneaan Faunon puuhun tarttunutta peistä pois pyytäessä, antaa Juturna veljellensä miekan, jolloin Venuskin irroittaa Aeneaan peitsen puusta (697-790). -- Juppiterin kehotuksesta luopuu Juno vihastaan Troijalaisia vastaan sillä ehdolla, ettei Troja-nimistä kaupunkia enään perustettaisi ja että Teukrot muuttuisivat kieleltään latinalaisiksi (791-842). -- Juppiterin lähettämän hirviölinnun peljättämänä täytyy Juturnan luopua veljeänsä auttamasta (843-886). -- Turnus, liian suuren kiven viskattuaan, ei jaksanutkaan saada sitä Aeneakseen sattumaan ja tulee Aeneaan peitsen kautta haavoitetuksi, kaatuu maahan ja pyytää Aeneasta hänen henkeänsä säästämään; Aeneas alkaa tuntea sääliä kaatunutta vihollistaan kohti, mutta huomaa, Turnon kovaksi onneksi, tään olalla Pallaan hankkilusvyön ja tästä kiivastuen pistää Turnon kuoliaaksi (887-952).