Part 21

Viitteet:

V. 12-13. Viittaus Puunilaissotiin, varsinki toiseen.

V. 22-23. Katso Aen. IX, 727-778.

V. 28-29. Aetolilaisesta siirtolaiskaupungista Arpista Diomedes, Tydeon poika; Diomedes ei kuitenkaan ruvennut sotaan, ehkä Venus sitä pelkäsi (vert. Aen. XI, 226 ss.).

V. 30. Troijan sodan aikana, kuten Iliadi kertoo, haavoitti Diomedes sekä Venuksen että Marssin.

V. 34. "Haamut", nim. Hektorin, Kreusan ja Ankhisen (vert. Aen. II, 270; 772; V, 722).

V. 36. Vert. V, 606, 759.

V. 37. Vert. I, 51.

V. 39-40. Vert. VII, 312, 324.

V. 51-52. Amathus, Pafos ja Idalia olivat kaupunkeja Cyperin saarella, jossa Venuksella oli oma temppelinsä, -- Cytherasta vert. Aen. I, 680.

V. 142. Paktolus, Lydiassa (Vähässä Aasiassa) juokseva, kultahiekasta rikas virta.

V. 154. "Huolesta päästen", (vertaa Aen. VIII, 479-503.)

V. 155. "Lydialais-suku", = Etruskit (vert. Aen. VIII, 479).

V. 157. "Kokassaan", nim. koristuksina, "frygilais-jalopeuroja kantain."

V. 159. "Ida" (= Idavuoren halttiattaren kuva) "on yläpuoll'".

V. 166. Tiikeri oli Massikon laivan nimi.

V. 171. "Kulta-Apollosta kiilteli keula", s.o. laivan kokassa kiilteli kullattu Apollon kuva.

V. 173. Ilvan saari = nyk. Elba.

V. 179. Pisa oli siirtolaiskaupunki, jonka Kreikanmaalta saman nimisestä kaupungista Alfeon virran rannalta lähteneet siirtolaiset olivat perustaneet. -- "Tottelemaan" nim. päällikköään Asilasta.

V. 189. Kun Faeton, Auringon poika, tuli Juppiterin nuolen kautta tapetuksi, surivat hänen sisarensa sekä ystävänsä Cyknus tätä niin katkerasti, että jumalat sääliväisyydestä muuttivat Faetonin sisaret poppelipuiksi, mutta Cyknon joutseneksi (latinal. sana "cycnus" = "joutsen").

V. 194. "Poikansa", edellisen yhden niminen poika.

V. 196. Kokkaan oli kiinnitettynä terävä paasi.

V. 198. Oknus oli ennustavan nymfin Manton ja tuscialaisen joen haltian poika.

V. 202. "Kolmepa heimoa on" Mantuassa asumassa, nim. Kreikkalaisia, Umbrilaisia ja Etruskilaisia.

V. 205. Benakon (nyk. Garda) järven haltian poika Mincius oli laivan keulaan kuvattuna ja laiva sen mukaan nimitettynä (Mincio virta juoksee Garda järven läpi).

V. 209. "Tuot' veti hirmuinen Triton", joka oli Aulesten laivan kokkaan kuvattuna.

V. 239. "Välihin j.n.e.", nim. arkadialaisen Evandron lähettämän ja troijalaisen, linnassa olevan väen väliin.

V. 252. "Idalais-äiti" s.o. Cybele.

V. 265. Strymon oli erään thraakialaisen joen nimi (nyk. Struma eli Karasu).

V. 271. "Päässään", nim. Aeneaan päässä.

V. 273. "Sirion", s.o. Siriustähden (kaunehimman kiintotähden) "leimu."

V. 290. "Airojen neuvolla muut", nim. pyrkivät rantaan.

V. 313. "Vaskisen verhon", s.o. pantsarin, rintahaarniskan.

V. 316. "Pienenä" = vielä syntymätönnä, niinkutsutun "keisarileikkauksen" kautta päivän valoon saatettu.

323. "Paiskaten", nim. Aeneas, "osui j. n. e."

V. 350. Boreas = Pohjantuuli.

V. 351. Ismara oli erään Thrakian maan vuoren ja kaupungin nimi.

V. 363. "Tunkenut virta" nim. tulvallaan.

V. 463. "Alkldes" = Alkeyn poika, Herkules.

V. 466. "Vaan isä", nim. Juppiter.

V. 517. Sulmo oli kahden samannimisen kaupungin nimi, joista toinen oli Pelignien, toinen Volskien maassa.

V. 520. Samoin uhrasi Akhilleskin kaatuneen ystävänsä Patroklon hautajaisissa Troijan luona sotavankeja tämän haamulle.

V. 526. "Kuvattuu hopeaa", s.o. koverretuin korkokuvin koristeltuja hopeakaluja.

V. 544. Caekulosta ja Umbrosta vert. Aen. VII, 681; 752.

V. 564. Tyyneksi l. hiljaiseksi kutsutaan Amykloa, erästä etelä-Italian merikaupunkia (Kajetan ja Terracinan välillä) siitä syystä, koska siinä oli hengen uhalla kielletty puhumasta uhkaavista vihollisten aikeista, koska ne usein olivat näkyneet turhiksi. Kun sitten Dorialaiset tulivat kaupunkia valloittamaan, joutui se juuri tään vuoksi helposti vihollisten haltuun.

V. 565. Aigeion on sama kuin Briareys (vert. Aen. VI, 287).

V. 619. "Isäns' neljäs" s.o. isänsä neljännessä polvessa (isän-isän-isän-isä).

V. 646. "Se", nim. kuvatus.

V. 704. "Soihdusta raskas"; Paris'en äiti Hekuba, Cisseyn tytär, luuli unissaan kerran olevansa soihdusta raskaana.

V. 708. Vesulus (nyk. Monte Viso), Alppien korkeimpia kukkuloita, Meri-Alppien ja Kottisten-Alppien välillä.

V. 719. Korytho, vert. Aen. III, 170; IX, 10.

V. 739-41. Kuten tästä paikasta näkyy uskoi Vergiliuskin kuolevilla välisti olevan kykyä ennustamaan; Oroden ennustus toteentui.

V. 861. Toisten painosten mukaan oli "jumalain ylenkatsoja" Mezentius antanut hevosellen nimeksi: Phebus (= Apollo, vert. v. 875 ja 878).

V. 888. "Metsän"; siltä näytti kilpeen tarttuneiden keihästen paljous.

V. 902. "Keskeemme", s.o. sinun, Aeneaan, poikani tappajan, ja minun kesken.

V. 904-905. Vertaa Aen. VIII, 481-495.

YHDESTOISTA LAULU.

Sotilakko ja sodan jatko.

Ainehisto.

Aeneas, pystytettyään muistomerkin sen vuoksi, että oli kahdentaistelussa kaatanut kuninkaan Mezention, rohkaisee omiansa ja lähettää suuren lähetyskunnan Pallaan ruumista sen kotimaalle viemään (1-99). -- Kuolleiden hautaamiseksi välirauhaa anoville latinolaisille lähettiläille Aeneas suopi 12 päivän sotilakon (100-138). -- Evandron murhe poikansa kuolemasta (139-181). -- Troijalaiset ja Latinolaiset osottavat viimeistä kunnioitustaan sodassa kaatuneille (182-224). -- Diomedeen liittoa anomaan lähetetyt lähettiläät palajavat tyhjin toimin takasin siitä syystä, kosk'ei Diomedes tahtonut ryhtyä sotaan ilmesti jumalain suosimain Troijalaisten kera (225-295). -- Latinon tästä syystä kutsumassa neuvoskunnassa, näyttää Latinus olevansa taipuvainen rauhaan Aeneaan kera, jota mieltä Drances kannattaa ja kehottaa, ivaten, Turnoa luopumaan sodasta ja kosimisesta sekä pyytää kuningasta rauhan tueksi antamaan tyttärensäkin Lavinian Aeneaalle puolisoksi (296-375). -- Turnon kiivas vastaus Dranceelle ja hänen mielipiteensä sotakannasta (376-444). -- Aeneas siirtää väkeänsä likemmäksi kaupunkia; tämä seikka lopettaa sekä neuvottelun että sotilakon; Turnus, uskottuaan ylipäällikön viran amazonille Kamillalle, lähtee eräälle vuorisolakkeelle Aeneasta väijymään (445-531). -- Kerrottuaan Kamillan elämänvaiheista, antaa Diana nymfinsä Opiksen toimeksi kostaa Kamillaa pian kohtaavan kuolon (532-596). -- Kauan häilyvä ratsuväen tappelu kaupungin edustalla (597-647). -- Sitten kuin Kamilla oli tehnyt ihmeteltäviä urotöitä ja viettynyt komeasti varustettua Khloreota vainoamaan, ampui hänet salavihkaan väijyvä Arruns kuoliaaksi (648-835). -- Opis kostaa Kamillan kuoleman ja ampuu Arrunsin, tään paetessa kotimaalleen (836-867). -- Troijalaisten Onnella tehty hyökkäys päälliköttömäksi jäänyttä joukkoa vastaan saattaa nämät pakenemaan, jolloin paljon väkeä musertuu kaupungin portista sisään pyrittäessä. -- Kamillan kaatuminen saa Turnon liikahtamaan väijymysasemaltaan; heti sen jälkeen lähtee Aeneaski vuorisolakkeen kautta liikkeelle (868-915).

_Hautajaiset. -- Latinojen neuvottelu. -- Kamilla_.