Part 15

Viitteet:

V. 5. "Hautaiset". nim. Kajetan, josta johtui Gaetan-kaupungin nimi.

V. 35. "Käskee", nim. Aeneas.

V. 37. Erato oli yksi 9:stä laulunhaltiattaresta (Musaista).

V. 47. Faunus oli eräs Italian alku-asukkaiden (Aboriginein) kuningas, jota kuolemansa jälkeen palveltiin ennustavana metsäjumalana.

V. 55. Turnus, urhoollinen Rutulein kuningas, Daunon ja nymfan Venilian poika ja Juturna-nymfan veli.

V. 63. Laurento-maan nimi johtuu runoilijamme mukaan, latinal. sanasta "laurus" = laakeripuu (vertaa v. 59).

V. 82. Albunea on erään jokseenki korkealla olevan, rikinpitoisen lähteen nimi; sen äyräillä oli nymfalle Albunealle pyhitetty lehto. Lähteen nyk. nimi on Acqua solibrata d'Attieri.

V. 116, Vertaa Aen. III. 255-257.

V. 140. Nim. Ankhisesta ja Venusta.

V. 154. "Pallaan levontarjous-merkkejä", nim. Pallaalle pyhitetyn öljypuun (olivin) lehvistä tehtyjä kiehkuroita.

V. 178-179. Sabinus, josta Sabinoin kansa johti nimensä, opetti ensinnä viinipuita kasvattamaan ja hoitamaan.

V. 180. Janus'en sanotaan olleen samaan aikaan kuninkaana Latiossa kuin Saturnuskin. -- Januksen temppelistä katso Aen. I, v. 293, 294.

V. 187. "Auguri-valtikka" oli hiukan yläpäästä taivutettu sauva, jota lintujen lennosta ennustajat (Augurit) käyttivät.

V. 189. Nimi Pikus (= Picus) merkitsee myöskin tikkaa.

V. 209. Korythus oli, tarun mukaan, Dardanon veli ja seurakumppani, tään lähtiessä Italiasta Samothrakeen. -- Etruriassa oli Korython kaupunki (nyk. Cortona) nimitettynä hänen mukaan.

V. 304. Lapithat olivat vuorikansaa pohjoisessa Thessaliassa. Heidän kuninkaansa Perithoon häissä syntyi verinen tappelu heidän ja vierastensa Kentaurien välillä, jossa koko Lapithain kassa sai surmansa. Tään riidan pani alkuun Mars kostoksi siitä, kun hän yksin jumaloista jäi häihin kutsumatta.

V. 306. Oineos, aetolilaisen kaupungin Kalydonan kuningas, jätti kerran Dianalle uhraamatta, ehkä kaikille muille oli uhrannut. Tätä kostaakseen laittoi Diana rajun metsäsian (karjun) Oineon alueille, joka teki paljon vahinkoa, kunnes Meleager sen tappoi.

V. 319. Cisseyn tytär Hekuba, Priamon puoliso, ollessaan Parisest' raskaana näki kerran unissaan, että hän kantoi rintansa alla tulisoihtua; tää oli enne Troijan sotaan, joka Parisen kautta oli syttyvä.

V. 343. Amata oli Latinon puolison nimi.

V. 363. "Troan paimen", s.o. Paris, joka vei Ledan tyttären Helenan Troijaan.

V. 390. Bakkhon juhlissa kannettiin, hänen kunniaksi, viiniköynnöksillä ja muratilla kiehkuroittuja sauvoja ("thyrsejä").

V. 413. Hannibal hävitti Ardean perinjuurin.

V. 516. Ardeasta etäällä olevan Trivian (nyk. Lago di Nemi'a) järven rannoilla oli Dianalle pyhitetty lehto. -- Nar (nyk. Nera) on pienonen Tiberin lisäjoki, Umbrein ja Sabinoin maiden rajalla.

V. 517. Velino on pienonen järvi ja joki, joka laskee Narin jokeen.

V. 565. Amsanktus oli nimeltään eräs syvä korpinotko, jota ympäröi outaiset vuoret ja jossa oli pahalta löyhkävä järvi; se oli Hirpinein maassa, Apulian ja Kampanian välillä. Sen läheisyydessä on pohjaton rotko (nyk. Bocca del Lupo), josta vielä nytkin pahalta löyhkäviä kaasuja huokuu.

V. 604. Getojen maa = nyk. Unkari ja Rumeenia.

V. 606. Indiaan eivät Roomalaiset koskaan tulleet.

V. 607. Auguston aikana saatiin ne sotaliput takasin, mitkä Krassus tappionsa kautta v. 53 e.Kr. oli Partheille menettänyt.

V. 610. Joka portin luona oli Janus'en kuvapatsas.

V. 612. Kvirinuksen viitta oli valkea, purppurareunainen. -- Gabinon vyö tarkoittaa sitä pukeutumistapaa, että levätin (toogan) toinen lieve nakattiin vasemman olan ylitse ja vedettiin ympäri oikean käden alatse rinnalla kiinnitettäväksi.

V. 641. Helikon on eräs vuori Boiotiassa Kreikanmaalla, tarun mukaan laulunjumalattarien olopaikka.

V 648. Tyrrhenon ranta = Etruria.

V. 652-653. Kaikki Lauson kera lähteneet kaatuivat sodassa.

V. 655. Näillä vaunuilla oli voitettu palkinto, palmulehvä, kilpa-ajossa.

V. 657. "Suku-merkkinä"; taru kertoo Herakleen 8 kuukauden ijässä kouraisneen sen kyyparin kuoliaaksi, minkä Juno, hänet surmatakseen, oli hänen kätkyelleen lähettänyt.

V. 658. Hydra = vesikärme, lohikärme.

V. 660. Aventinon vuori oli eräs niistä 7:stä kukkulasta, joille Rooma oli rakennettu.

V. 662. Tirynthinen voittaja = Tirynsistä, Argos-maan kaupungista syntynyt voittaja, Herkules.

V. 666. "Leijonan taljaan", nim. Nemealaisen leijonan, minkä Herkules tappoi.

V. 675. Kentaurit ovat tässä nähtävästi personifikatiooneja joko tuuliaispäille tai lumikiepeille. -- Homole ja Othrys ovat vuoria Thessaliassa.

V. 679-680. Kerrotaan, että kipinä kirposi Caekulon äitiin ja että hän siitä tuli raskaaksi.

V. 682. Junolla oli Gabii-kaupungissa temppeli.

V. 684. Amasenus oli samannimisen virran haltia.

V. 696-697. Kaikki näissä värsyissä mainitut paikat olivat Etelä-Etruriassa.

V. 709. Romulon aikana muutti Titus Tatius, Sabinojen kuningas, ynnä osa tään alamaisia Roomaan.

V. 709. "Korttelineen" = se kaupungin osa Roomassa, mikä nimitettiin Klausuksen mukaan.

V. 710-716. Näissä värsyissä mainitut paikat olivat Sabinoin ja Latinoin maassa.

V. 717. "Paha-onninen" on Allia virta siitä syystä, kun Roomalaiset kärsivät sen luona suuren tappion toisessa Puunilaissodassa.

V. 721. Hermon kenttä oli Hermos'en virran luona Lydiassa (V. asiassa), jossa Lykiankin maakunta oli.

V. 726-740. Nimet tarkoittavat Etelä-Italian Kampanian maakunnan paikkakuntia ja heimoja.

V. 734. "Sebethon", s.o. Kampaanialaisen joen Sebethon haltian tyttärestä, "kapehesta."

V. 744-749. Näissä värsyissä on puhe Aekvi-heimosta, joka asui Latiossa, länteen päin Fucino järvestä.

V. 750-760 on puhe Marsien sotaisesta heimosta, joka asui itäänpäin Fucino-järvestä.

V. 751. Olivi = öljypuu.

V. 762. Vähän matkaa eteläänpäin Alba-Longasta on Aricia-järvi, jonka rannalle oli rakennettu Dianalle pyhitetty templi ja lehto.

V. 765. j.s. Theseyn poikaan Hippolytoon oli tään emintimä Faedra rakastunut; kun hän ei taipunut emintimänsä rikokselliseen rakkauteen, syytti Faedra tätä siitä, mihin itse oli koettanut häntä vietellä. Tästä suuttuneena sai Theseys isänsä Neptunon meritursaiden kautta säikyttämään Hippolyton hevosia, jolloin Hippolyte tuli muserretuksi. Mutta Diana antoi Aeskulapin, lääketieteen jumalan, hänet parantaa ja vei sitte Egerian immen lehtoon, missä hän eli Virbius'en nimellä (nimi on muodostettu sanoista vir -- mies ja bis = kahdesti, toistamiseen).

V. 769. Paeon = Apollon lisänimi, hänen lääketaitonsa vuoksi

V. 781. "Poikapa" s.o. äsken mainitun Virbius'en samanniminen poika.

V. 785-788. Turnon kiilloitettu kypärä näytti, hänen liikkuessa ja päivän paistaessa, syöksevän tulta.

V. 789. Tarun mukaan Juppiter muutti, suojellakseen suosittuansa Inakhon tytärtä Io'a Junolta, hänet lehmäksi. Juno sai kuitenkin tämän lehmän valtaansa ja antoi sen satasilmäisen hirviön Argus'en vartioittavaksi. Argus'en kyllä Merkurio tappoi, mutta Io sai sittemmin kauan harhailla, kunnes tuli Egyptiin, jossa Juppiter hänet muutti Isis-nimiseksi jumalattareksi.

V. 792. Inakhus, Argos'en ensimmäinen kuningas, tuli samannimisen virran jumalana palveltavaksi.

V. 795-802 mainitut paikat ja heimot olivat Latiossa, Tiberin eteläpuolella, Volskien heimon alueella.

V. 805. Pallas = Minerva, oli naistöiden suojelija.

V. 816. Lykialaiset V. Aasiassa olivat taitavia joutsimiehiä.

KAHDEKSAS LAULU.

Aeneaan liittolaiset.

Ainehisto.

Sotaa alottaissa, lähettää Latinus Venulon, Diomedestä liittoon anomaan (1-17). -- Tiberino, Tiber-joen haltia, kehottaa Aeneasta lähtemään arkadilaisen Evanderin liittoa pyytämään (18-65). -- Aeneas, rukoeltuaan, lähtee laivoilla matkaan, jota Tiber virta tulvallaan edistää; Aeneas saapuu Pallanteon linnan edustalle (66-101). -- Arkadilaisten parhaillaan uhratessa, saapuu Aeneas heidän luo ja pyytää päästä Evandron puheille, jonne tään poika Pallas hänet saattaa (102-125). -- Aeneas pyytää Evandroa liittoonsa, osoittaen, että he ovat keskenään sukulaisia; Evandro, Ankhisen ystävä, suostuu tähän (126-174). -- Evandro kertoo, kuinka Herkules tappoi hirviön Kakon, Vulkanon pojan, joka oli varastanut Herkuleelta muutamia härkiä (175-279). -- Uhri ja ylistyslaulu Herkuleen kunniaksi (280-305). -- Matkalla kaupunkiin Evandro kertoo entisistä maan vaiheista sekä näyttelee Aenealle Rooman seudun merkillisyyksiä (306-358). -- Yömaja Evandron hovissa (359-369). -- Venus pyytää puolisoaan Vulkanoa valmistamaan Aenealle aseita, johon tämä suostuu (370-406). -- Aeneaan asetten valmistus Vulkanon ja Kykloopein pajassa yöllä (407-453). -- Aamu; Evandron ja Aeneaan ylösnousu ja yhtyminen (454-468). -- Evandro, kerrottuaan Mezentiuksen julmuuksista, kehoittaa Aeneasta etsimään tuon kapinallisten alimaisten liittoa sekä puolestaan lupaa, poikansa Pallaan johdon alla, lähettää voimiensa mukaisen apujoukon hänelle (469-519). -- Venus, jylisyttäen sekä näyttäen aseita taivaalla, antaa merkin, minkä Aeneas selittää Evandrolle (520-540). -- Uhrit, varustaiminen ja lähtö sotaan (541-607). -- Venus lahjoittaa Aenealle komean kilven y.m. aseita (608-625). -- Kilpeen kuvatut tapaukset Rooman historiasta: Romulus ja Remus suden hoitamina; Roomalaiset ryöstävät Sabinolaisten naisia; petollisen Metton rankaistus; Porsenna, Kokles ja Kleelia; Manlio puoltaa Kapitooliota; Aktion meritappelu; riemujuhla keisari Augusto Oktavianon Aktion voiton vuoksi y.m. (626-731).